Puuvartiset viherrakentamiskasvien harvinaisuudet

Kirjoittajat

  • Marjatta Uosukainen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori

Avainsanat:

havupuiden erikoismuodot, höyhenpensas, japaninmagnolia, keltakotakuusama, kellokuusama, kääpiömanteli

Abstrakti

Puutarhakasvien kokeilut alkoivat Suomessa jo keskiajalla ja puutarhatalous elinkeinona alkoi kehittyä maassamme 1700-luvulla. Suomeen on viimeisten 400 vuoden aikana kulkeutunut vierasperäisiä kasvilajeja puutarhoissa viljeltäviksi ja puistoihin ja puutarhoihin istutettaviksi. Aluksi kasvivalikoima oli varsin suppea ja valikoima palveli kaupunkirakentamisessa ensisijaisesti paloturvallisuutta.
Puistojen rakentaminen yleistyi kaupungeissa 1800-luvulla ja samalla alkoi myös määrätietoinen ulkomaisten kasvilajien kokeilu kasvitieteellisillä puistoissa ja Metsähallinnon kokeilumetsiköissä. Helsingin kaupunki oli etunenässä istuttamassa vieraita kasvilajeja lisäämään kaupunkiasukkaiden tuohon aikaan varsin ankean elinympäristön viihtyisyyttä. Suomeen tulivat perinteikkäät koristekasvit, kuten syreenit, omenapuut, vaahterat, ruusut jne. Vuosisadan vaihtuessa 1900-luvun alussa kasvien saatavuus parani suurten kansainvälisten kasviretkikuntien työn tuloksena. Kasvivalikoimaamme tulivat amerikkalaisten ja eurooppalaisten lajien lisäksi japanilaiset, korealaiset ja kiinalaiset kasvilajit.
Helsingissä vuonna 2005 valmistuneessa kartoituksessa rekisteröitiin yli 200 lehtipuulajia tai lajiketta. Suomeen kotiutetuista ja täällä hyödynnetyistä kasviharvinaisuuksista merkittävimmät ovat alppiruusut, erityisesti mustilanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum subsp. tigerstedtii Nitz.), höyhenpensas (Fothergilla major (Sims) Loddiges), hortensiat (Hydrangea sp.), koristekirsikat (Prunus sp.), magnoliat (Magnolia sp.) sekä kotakuusamat (Weigela sp.) ja kellokuusama (Kolkwitzia amabilis Graebn.).
Puutarhojen ja puistojen kasveja valittaessa luonnonkasvien antamat mahdollisuudet ovat meillä jääneet vähälle huomiolle. Havupuista katajan lisäksi meillä on kauniita muotoja erityisesti kuusesta. Kotimaisten puulajien erikoismuotoja on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen rekisteriin ja istutuksiin näytetarhoihin. Joitakin erikoistyyppejä on aika ajoin lisätty taimimyyntiä varten. Suomessa on vain pari kotimaisten kasvilajien taimien tuotantoon erikoistunutta taimitarhaa, joten kotimaisten havupuiden erikoismuotojen taimia on niukasti saatavilla.
Harvinaisuudet osoittavat, että meillä arkojenkin lajien sisällä on vaihtelua, joka sellaisenaan monipuolistaa meillä viljeltävien kasvien valikoimaa. Ne myös osoittavat, että geneettistä vaihtelua voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa ja siten parantaa lajikkeistomme viljelyvarmuutta. Suomessa vuosikymmeniä menestyneet kasviyksilöt ovat myös maailmanlaajuisesti merkityksellisiä, sillä ne ovat meillä altistuneet ankaralle luonnonvalinnalle, jossa kriittisiä tekijöitä ovat keskitalven kylmänkestävyys, kasvukauden aikainen kuivuuden sieto, nopea kasvurytmi ja sen seurauksena sadon aikaisuus.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2010-01-31