Rekisteriaineistot Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tietolähteenä
Avainsanat:
hallinnollinen rekisteri, tilastollinen rekisteri, maatilayritys, yritys, oikeudellinen yksikkö, toimipaikkaAbstrakti
Rekisteriaineisto voidaan määritellä jonkin kohdejoukon kokonaisuudessaan käsittäväksi aineistoksi, joka on yleensä konekielinen tiedosto. Rekisterin tietoja päivitetään myös säännöllisesti, ja sen yksiköt on yksikäsitteisesti tunnistettavissa. Rekisteriaineistot jaotellaan ns. hallinnollisiin ja tilastollisiin rekistereihin. Hallinnon rekisterit syntyvät hallintoviranomaisten erilaisiin tietotarpeisiin keräämistä ja ylläpitämistä tiedoista, kun taas tilastollisia rekistereitä tuotetaan tilastoviranomaisten toimesta. Tämän esityksen tarkoituksena on kuvata Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tilastollisen rekisterin laadintaprosessia ja hallinnollisten rekistereiden yhdistämisestä saatavia hyötyjä verrattuna aiemmin otospohjaisesti tuotettuun tilastoon. Tilaston kannalta keskeisiä hallinnollisia rekistereitä tuotetaan ja ylläpidetään sekä maatalous- että verohallinnossa.
Hallinnollisten rekistereiden käytöllä saavutetaan runsaasti hyötyjä verrattuna otantapohjaiseen tilastotuotantoon. Rekistereiden yhdistäminen ja ristiintarkistus paljastaa tutkimuskohteesta sellaisia asioita, jotka eivät ehkä selviä pelkästään yhden tietolähteen avulla. Esimerkiksi Maatilarekisteriin kuuluvan tilan taloudellinen tulos selviää verorekisterin tiedoista. Yrittäjiin kohdistuvaa tiedonantorasitetta voidaan myös pienentää siten, että samaa tietoa ei kysytä erikseen kaikkien viranomaisten toimesta. Hallinnon kautta saatava taloudellinen tieto on useimmiten myös laadukkaampaa kuin erillisellä tilastokyselyllä hankittu tieto. Rekisteritietojen kattavuus yli ajan ja yli kaikkien havaintojen toteutuu täydellisesti, mikäli rekisteri on kattava. Myös otantavirhe poistuu käytettäessä kokonaisaineistoa. Rekisteriaineistot mahdollistavat myös pitkien paneeliaikasarjojen muodostamisen. Kokonaisaineistoon perustuvan tutkimuksen tulokset voidaan raportoida yleensä hienojakoisemmissa luokissa kuin otanta-aineistoon perustuvissa tutkimuksissa. Rekistereihin perustuva tilastotuotanto on yleensä myös halvempaa kuin erillisen tilastokyselyn suorittaminen.
Hallinnollisiin tietolähteisiin pohjautuvassa tilastotuotannossa on myös omat heikkoutensa. Riippuvuus hallinnon tiedoista tekee haavoittuvaksi. Lainsäädännölliset ja hallinnon järjestelmissä tehdyt muutokset vaikeuttavat pitkäaikaista seurantaa. Hallinnollisten aineistojen valmistuminen vie aikaa, mikä aiheuttaa viivettä myös tilaston tulosten raportointiin.
