CLEARFIELD-viljelymenetelmä torjuu rypsin rikkakasvit tehokkaasti

Kirjoittajat

  • Kati Lassi Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
  • Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

Avainsanat:

CLEARFIELD-viljelymenetelmä, rypsi, rikkakasvien torjunta, imidatsolinoni, herbisidikestävyys, imatsamoksi, metatsaklori

Abstrakti

Rikkakasvien torjunta on yksi tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä öljykasvien viljelyssä. Rikkakasvit alentavat satoa ja heikentävät sadon laatua ja siten myös sen arvoa. Suomessa rikkakasvien torjunta rypsi- ja rapsipelloilta on ollut ongelmallista vuosikymmenien ajan tehokkaiden herbisidien vähyyden ja valmisteiden korkeiden käyttökustannusten vuoksi. Käytetyin tehoaine, trifluraliini poistui markkinoilta kevään 2009 jälkeen, mikä tullee edelleen vähentämään herbisidien käyttöä, ellei uusia korvaavia valmisteita löydy.
CLEARFIELD-viljelymenetelmä tarjoaa toivottavasti pian myös Suomessa tehokkaan rikkakasvien torjuntakeinon rypsipelloille. BASF Ag:n kehittämässä CLEARFIELD-viljelymenetelmässä käytetään kasvilajiketta (tässä tapauksessa rypsiä), joka on jalostettu kestämään imidatsolinoni-herbisidien (IMI-) ryhmään kuuluvaa herbisidiä. Kestävyys IMI-herbisideille on mahdollista jalostaa perinteisen kasvinjalostuksen menetelmin. Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella on tehty tutkimusta ja IMI-kestävyyden jalostustyötä suomalaisiin rypsi- ja rapsilinjoihin vuodesta 2002 lähtien.
Kasvukaudella 2009 järjestettiin saman koemallin mukaisesti viisi kenttäkoetta, joissa tutkittiin neljän taimettumisen jälkeen käytettävän herbisidin tehoa rypsipeltojemme 2-sirkkaisiin rikkakasvilajeihin. Kolme herbisideistä sisälsi ainoana tai toisena tehoaineenaan IMI-herbisidien ryhmään kuuluvaa imatsamoksia. Standardikäsittelynä kokeissa oli markkinoilla oleva Butisan S -valmiste, joka sisältää tehoaineenaan metatsakloria. Kenttäkokeet toteutettiin Helsingin yliopiston, BASF SE:n, MTT Jokioisten sekä Bernerin yhteistyönä. Herbidisidikokeiden lisäksi 14 rypsinviljelijää kokeili CLEAR-FIELD-viljelymenetelmää tiloillaan yhteensä lähes 130 ha:n alalla. Kaikissa kokeissa käytettiin kylvösiemenenä imatsamoksia kestävää ’IMI4003’ kevätrypsilajiketta.
Herbisidikäsittelyt eivät aiheuttaneet rypsille vioituksia eikä niillä ollut muitakaan suoria vaikutuksia rypsin kasvuun. Imatsamoksiherbisideillä oli kaikissa kokeissa selvästi Butisan S -standardikäsittelyä parempi teho rikkakasveihin. Imatsamoksiherbisidit tehosivat erittäin hyvin jauhosavikkaan, mataraan ja peltoukonnauriiseen. Hyvä teho valmisteilla oli pihatähtimöön, linnunkaaliin, kiertotattareen, peltopillikkeeseen ja peltohatikkaan ja kohtalainen teho punapeippiin, orvokkiin ja emäkkiin. Imatsamoksiherbisidien käytöstä saatiin myös viljelijäkokeissa erittäin hyviä tuloksia. Imatsamoksiherbisideillä havaittiin viljelijäkokeessa olevan tehoa myös juolavehnään, pelto-ohdakkeeseen ja hukkakauraan. CLEARFIELD-viljelymenetelmä soveltuu kasvukaudella 2009 kerättyjen kokemusten perusteella hyvin käytettäväksi Suomen olosuhteissa ja se tarjoaa tehokkaan tavan torjua rypsipeltojen yleisimmät ja haitallisimmat rikkakasvilajit.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2010-01-31