Perunan GM-lajikkeiden jääntimukulat - riski geeniaineksen siirtymisestä
Avainsanat:
gm-peruna, gm-perunalajikkeet , jääntimukulat, perunan kylmänkestävyysAbstrakti
Peruna on rapsin rinnalla todennäköisin geenimuunneltu viljelykasvimme. Kun perunan tuotanto on alueellisesti keskittynyt Satakuntaan ja Pohjanmaan rannikkoalueille, muuntogeenistä perunaa joudutaan tulevaisuudessa viljelemään rinnakkain tavanomaisen perunan kanssa. Perunan muuntogeenisiä lajikkeita viljeltäessä on otettava huomioon tavanomaisten ja geenimuunneltujen lajikkeiden rinnakkaiselo. Muunneltua geeniainesta ei saa siirtyä tavanomaiseen perunan viljelyyn. Lajikkeiden sekoittuminen voi tapahtua siemeneriä siirreltäessä tai koneiden mukana. Toinen merkittävä riski ovat perunan korjuussa maahan jäävät mukulat ja niistä kasvavat jääntikasvit, joiden mukulat voivat sekoittua tavanomaisesti viljeltyyn perunaan. Maahan jäävä mukulamäärä voi olla suuri, jopa 20 000-40 000 kpl/ha. Mahdollinen riskitekijä geeniaineksen siirtymisessä on myös perunan botaaninen siemen. Perunan sukulaiskasvit mustakoiso (Solanum nigrum) ja punakoiso (Solanum dulcamara) eivät risteydy perunan kanssa eikä muuntogeenien leviäminen rikkakasvien kautta ole mahdollista.
Gm-perunan viljely Euroopassa tullaan aloittamaan muuntogeenisten tärkkelysperunalajikkeiden viljelyllä. EU:ssa on parhaillaan käsiteltävänä hakemus Ruotsissa jalostetun muuntogeenisen Amflora-lajikkeen hyväksymiseksi viljelyyn. Lajike on entinen Prevalent-lajike, josta on kehitetty geenimuuntelun avulla tärkkelyksen koostumukselta poikkeava amylopektiinimuoto. Suomessa on kokeissa kotimaisia korkean tärkkelyspitoisuuden omaavia koelinjoja. Muualla kuin EU-alueella viljellään pienessä mitassa koloradokuoriaisenkestävää geenimuunneltua perunaa.
Korjuussa maahan jäävät perunat tuhoutuvat talven aikana, jos lämpötila laskee useiden kuukausien ajaksi -1,0 oC alemmaksi. Pitkä kylmyysjakso lähellä jäätymisrajaa kuluttaa perunan liukoiset sokerit ja peruna tuhoutuu. Erillisissä kylmänkestävyyskokeissa kolmasosa mukuloista tuhoutui, kun lämpötila oli kahden vuorokauden ajan -2,0 - -2,5 oC. Kun lämpötila pidettiin 3-4 vuorokauden ajan -3,0 - -3,5 oC perunat tuhoutuivat täydellisesti. Lajikkeista Asterix osoittautui suuremman sokeripitoisuutensa ansiosta selvästi Saturnaa kestävämmäksi. Samasta syystä myös pieni mukulakoko (30 mm) oli suurta mukulakokoa (50 mm) kestävämpi. Perunan tärkeimmällä viljelyalueella Pohjanlahden rannikolla lumikerros jää useimpina talvina ohueksi ja jääntimukulat tuhoutuvat maan routaantuessa. Riski jääntimukuloiden säilymisestä lisääntyy, kun pysyvä lumipeite tulee ennen maan routaantumista. Botaaninen siemen ja siitä kasvava peruna eivät ole merkittävä riskitekijä tavanomaisen ja geenimuunnellun perunan rinnakkaiselossa. Muuntogeenisen lajikkeen siementen muodostuminen voidaan estää jalostamalla muuntogeenisistä lajikkeista koirassteriilejä.
Jääntiperunan säilyminen maassa on mahdollista mallintaa maan lämpötilan perusteella ja laatia talven ilmastotietojen perusteella ennuste gm-perunan säilymisriskeistä eri osissa maata.
