Sisäpaikannusjärjestelmä karjanhoitajan apuna

Kirjoittajat

• Arto Huhtala Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki
• Kirsi Suhonen Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki
• Teijo Murtovaara Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kampusranta 9A, 60320 Seinäjoki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75839

Avainsanat:

paikannus, eläinten hyvinvointi

Abstrakti

Käyttäytymistutkimuksissa on havaittu, että muutokset eläinten käyttäytymisessä indikoivat eläimen terveydentilaa ja hyvinvointia. Automaattinen lehmien seuranta- ja paikannusjärjestelmä voi auttaa karjanhoitajaa havaitsemaan muutokset lehmän käyttäytymisessä ja näin tarkastamaan eläimen terveydentilan ennen kuin vakavia terveysongelmia ehtii muodostua. Automaattinen lehmien seurantajärjestelmä olisi erityisen tarpeellinen suurissa pihattonavetoissa, joissa karjanhoitajan tarkkailuaika / eläin, on alhainen ja pihaton automaatioaste muutoinkin korkea (esim. lypsyrobotti).
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttaman vuonna 2005 käynnistyneen hankekokonaisuuden päätavoitteena on ollut löytää ja kehittää tavallisille maatiloille soveltuva automaattinen eläinten liikkumisen seurantajärjestelmä auttamaan lehmien terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Nyt esiteltävässä tutkimusosiossa on testattu kaupallista WLAN-pohjaista paikannusjärjestelmää automaattisella lypsyjärjestelmällä varustetussa pihatossa. Lisäksi järjestelmää ja siihen liittyvää ohjelmistoa on kehitetty paremmin eläinten seurantaan sopivaksi. Hankkeessa on mm. tehty uusi ohjelma paikkakoordinaattien tallentamiseen ja nykyhetkeä edeltävän muutaman tunnin liikkumisdatan välittömään esittä-miseen. Varsinainen liikkumisdatan käsittely on toteutettu MatLabilla tehdyillä funktioilla. Paikannusdata todennettiin digitaalisesti tallennetusta videoaineistosta.
Tulokset kertovat, että tällä laitteistolla pystyy seuraamaan eläinten liikkumista ja sitä miten lehmien ajankäyttö jakautuu eri puolille käytössä olevaa osastoa. Toteutetussa seurannassa on eri lehmien käyttäytymismalleissa pystytty havaitsemaan selviä eroja. Samaten on pystytty erottamaan eläimen käyttäytymisen muuttuvan ympäristön tai eläimen olotilan muutoksen myötä. Näin ollen jatkokehitetty laitteisto on potentiaalinen vaihtoehto paitsi tutkimuskäyttöön eläinten hyvinvointi- ja käyttäytymisselvityksissä, niin myös tavallisille maatiloille eläinten terveysseurantaan.