Viljelijäväestön tulojen ja tulonmuodostuksen muutos
Avainsanat:
tulot, tulotyypit, rakennemuutosAbstrakti
Viljelijäväestön tulot muodostuvat monesta eri tulolähteestä. Kuitenkin osalla tiloista maatalous ja sen ohessa metsätalous ovat edelleen pääasiallisimmat tulolähteet. Varsinkin kotieläintalouteen vahvasti investoineilla suurimmilla tiloilla maataloudesta pyritään saamaan viljelijäperheen koko toimeentulo. Yhä suuremmalla osalla tiloista tulot hankitaan tilan ulkopuolelta palkka- ja yrittäjätuloina ja myös pääomasijoituksista saatavina tuloina. Osalla viljelijäperheistä lähes koko tulonmuodostus on sidoksissa maatalouden tukiratkaisuihin ja hinta- ja kustannuskehitykseen, kun taas osalla viljelijäperheistä maatalouden tuloilla on varsin vähäinen merkitys.
Tutkimuksessa viljelijäperheen tuloja on tarkasteltu maatilatalouden verotuksen tietoihin perustuvan Tilastokeskuksen maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) luonnollisten henkilöiden tila-aineiston ja siihen liitetyn henkilöverotuksen aineiston sekä Tiken tilastoimien maatilojen rakennetietojen avulla. MYTT:n viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2004, jolloin luonnollisten henkilöiden tiloja koskeva otos oli runsas 6 700 tilaa, mikä edustaa 68 900 tilan perusjoukkoa.
Yli 75 % maatilataloudesta tuloistaan saavien päätoimisimpien tilojen osuus kaikista luonnollisten henkilöiden tiloista on vähentynyt vuosina 1995–2004 noin 38 %:sta 30 %:iin. Vastaavasti osa-aikaisimpien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvanut. Päätoimisimpien tilojen koko peltoalalla mitattuna on kasvanut vuosina 1995–2004 yli puolitoistakertaiseksi, mutta maataloustulo on kasvanut reaalisesti vain 12 % (vuosimuutosten summa). Maataloustulon osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista oli näillä tiloilla vuonna 2004 keskimäärin 82 %, metsätaloustulojen osuus 9 % ja muiden tulojen osuus 9 %. Päätoimitilojen kokonaistulot ovat kasvaneet vuosina 1995–2004 reaalisesti yhteensä 12 % ja ne olivat vuonna 2004 nimellisesti 36 600 €/tila ja 22 300 €/henkilö. Myös tilaryhmässä, jossa maatilatalouden tulo-osuus on 50–75 %, maatalouden tulokehitys on ollut hyvin samantyyppinen kuin päätoimisimmilla tiloilla.
Osa-aikaisimmissa kahdessa tilaryhmässä, joissa maa- ja metsätalouden tulojen osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista on alle 25 % tai 25–50 %, maataloustulon osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista oli vain 6 % ja seuraavaksi osa-aikaisimmassa tilaryhmässä 30 % kokonaistuloista. Palkkatuloilla on näillä tiloilla suuri merkitys, sillä ensin mainitussa osa-aikatilojen ryhmässä ne muodostivat 56 % ja seuraavassa noin 37 % kokonaistuloista. Vuosina 1995–2004 kokonaistulot ovat kasvaneet osa-aikaisimmassa neljänneksessä tiloista yhteensä 28 %, mikä on keskimäärin 3,1 % vuodessa ja seuraavaksi osa-aikaisimmassa tilaryhmässä yhteensä 19 % eli 2,1 % vuodessa.
Koska maatalouden tulokehitys on ollut muita aloja heikompi, päätoimisimmat voimakkaasti maatalouteen investoineet viljelijät ovat vaarassa jäädä paitsioon yhteiskunnan muusta tulokehityksestä. Sitä vastoin osa-aikaisimmilla tiloilla viljelijä ja puoliso pääsevät osallisiksi muiden alojen positiiviseen tulokehitykseen. Maatalouden tulojen merkityksen vähenemisen myötä monet viljelijät ja vielä useammin heidän puolisonsa mieltävät itsensä työtehtäviensä ja tulojensa mukaan pikemminkin maaseudulla asuviksi eri toimialojen palkansaajiksi, toimihenkilöiksi tai muiden alojen yrittäjiksi kuin maatalouden harjoittajiksi.
