Viljelytekniikan vaikutus viljan punahomeisiin ja toksiineihin

Kirjoittajat

  • Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Veli Hietaniemi MTT palveluyksikkö, laboratoriot, 31600 Jokioinen
  • Sari Rämö MTT palveluyksikkö, laboratoriot, 31600 Jokioinen
  • Heikki Jalli MTT kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

Avainsanat:

Fusarium-sienet, muokkaus, suorakylvö, fungisidikäsittely, trikotekeenit

Abstrakti

Peltokasvien viljelytekniikka on viime vuosina muuttunut suorakylvön lisääntyessä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntyessä. Hometoksiinien lisääntymisestä viljasadoissa on saatu viitteitä. Viljelytekniikan muutosten vaikutusta punahomeisiin ei ole aikaisemmin meillä tutkittu.
Maanmuokkauksen ja kasvitautitorjunnan vaikutusta kauran ja ohran Fusarium- tartuntaan ja sadon mykotoksiinipitoisuuksiin tutkittiin kenttäkokeessa Jokioisilla 2003-2006. Kentällä verrattiin kyntöalustaan perustetun ja suorakylvetyn viljan Fusarium-tartuntaa tähkälletulosta valmiiseen satoon asti. Mykotoksiinit määritettiin sekä lajittelemattomasta että lajitellusta sadosta sekä kehittyvistä jyvistä kahdesta neljään viikkoa ennen sadonkorjuuta. Tutkimuksessa oli mukana neljä elintarvikekaura- ja neljä mallasohralajiketta.
Fusarium-sieniä todettiin viljasta aina sen tähkälle tulosta puintiin asti. Tartuntaan vaikuttavat kasvukauden sääolot, kasvinjäte kasvualustassa ja viljalaji sekä lajike. Ensimmäiset tartunnat voidaan havaita erityisesti kauralla jo röyhyn tullessa esiin, jolloin Fusarium langsethiae -laji on jo todettavissa kukista. Laji tartuttaa myös ohraa jo tähkälletulovaiheessa. Fusarium-lajien määrä lisääntyy kasvun edistyessä ja viimeiset tartunnat tapahtuvat jyvien pintaan puintivalmiissa sadossa. Viimeisinä tartuttavat ja lisääntyvät F. culmorum ja F. avenaceum. Ennen korjuuta oli havaittavissa sekä deoksinivale- noli (DON)-, nivalenoli (NIV)- että T2/HT- pitoisuuksia, jotka kasvoivat edelleen viljan valmistuessa. Sekä Fusarium-tartuntaan että mykotoksiinipitoisuuksiin vaikuttivat sääolot että muokkaus. Kasvitautitorjunnan vaikutus vaihteli. Kosteassa viihtyvät F. culmorum, F. graminearum olivat runsaita kasvukausina 2004 ja 2005 ja niiden muodostamaa deoksinivalenolia havaittiin silloin eniten. T2/HT-2- muodostajat F. langsethiae ja F. sporotrichioides viihtyvät myös kuivassa ja lämpimässä ja toksiinipi- toisuudet olivat korkeimmat kauroilla. Suorakylvö lisää kasvinjätteessä hyvin säilyvän F. avenaceum-lajin määrää sadossa. Samoin F. langsethiae hyötyi muokkaamattomuudesta erityisesti kuivana kesänä 2006 ja kohotti toksiinipitoisuuksia.
Muokkauksella ei ollut suurta vaikutusta sadon DON- pitoisuuteen, eikä suorakylvö näyttänyt sen osalta olevan riski sadon laadulle. Toisaalta Fusarium-tartunnan lisääntyminen suorakylvössä voi vaikuttaa heikentävästi mallasohran käyttökelpoisuuteen. Suorakylvö voi myös olla riski kauralle T2/HT-2 –toksiinien pitoisuuden noustessa jopa merkittävästi.
Fusarium-tartunta heikentää jyvien kehitystä ja pienissä jyvissä myös toksiinpitoisuus on korkein. Sadon lajittelulla voidaan alentaa toksiinipitoisuutta, jopa määritysrajalle.Vaikutus oli selvin T2/ HT-2- toksiinien pitoisuudessa, hieman vähäisempi DON pitoisuudessa.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2008-01-31