Naisten työturvallisuus maatiloilla
Avainsanat:
maatila, maatalousyrittäjä, emäntä, työturvallisuus, työhyvinvointiAbstrakti
MTT:ssä on meneillään “MYEL-vakuutettujen naisten työturvallisuus” -hanke, joka sisältää kirjallisuustutkimuksen, havainnointi- ja haastatteluaineiston sekä kyselyn sidosryhmille. Empiirinen aineisto on kerätty havainnoiden naisten työtä 10 maitotilalla ja haastatellen heitä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietopaketti naisten työturvallisuudesta. Lisäksi selvitetään, miten työturvallisuuteen liittyviin asioihin sitoutumista voitaisiin parantaa maatilojen arjessa. Tässä yhteydessä raportoidaan kirjallisuustutkimuksen tuloksia sekä alustavia tuloksia empiirisestä aineistosta.
Maatalous on yksi neljästä vaarallisimmasta ammattialasta, jolla onnettomuuksia tapahtuu EU:n alueella 30 % keskimääräistä tasoa enemmän. Maataloudessa, kalastuksessa ja porotaloudessa työskentelee Suomessa 30 900 Melan vakuuttamaa naista. Heidän osuutensa on 35 % kaikista Melan vakuuttamista henkilöistä. Viime vuosina julkaistussa tutkimuksessa (Rissanen toim. 2006) on havaittu tiettyjen vaaratekijöiden maatiloilla kohdistuvan etenkin naisiin. Maatiloilla työskentelevillä naisilla esiintyy miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia, joiden määrä on lisääntynyt vuoteen 1992 verrattuna. Toinen huolestuttava tulos naisiin liittyen oli työn fyysinen raskaus. Työolosuhteiden erityisiä vaaroja aiheuttavat naisille myös eläinten kanssa työskentely, toistuvat työvaiheet, raskaat nostot, kantaminen sekä hankalat työasennot. Kaikkien psyykkisten oireiden esiintyvyys oli naisilla yleisempää kuin miehillä.
Naiseuteen liittyvät myös lisääntymisterveyden riskit. Himasen & Seppälän (2006) tutkimuksen kyselyyn vastanneista lypsykarjatilojen naisista 77% arvioi saaneensa liian vähän raskauteen liittyvää terveystietoa; eniten tietoa kaivattiin maataloustyön fyysisen rasituksen vaikutuksista raskauteen. Naisten ja miesten työtehtävät maatiloilla ovat yleensä erilaiset. Naisten kokonaistyökuormitus saattaa olla huomattava, kun he vastaavat varsinaisten työtehtävien lisäksi kotitalouden töistä.
Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa haastatellut maitotiloilla työskentelevät naiset olivat keskimäärin 43-vuotiaita ja ammattinimikkeekseen he valitsivat yleisimmin maatalousyrittäjä. Yleisin syy alalla työskentelyyn oli viljelijän kanssa solmittu avioliitto. Maatilat olivat keskimääräistä suurempia, tutkimustiloilla oli keskimäärin 45 lehmää/tila. Laadullisen tutkimuksen menetelmin kerätty aineisto tuo esiin maatilalla työskentelevän naisen monitahoiset vastuut ja tilalla työskentelyn sairauden varjossa. Moni kertoi tekevänsä töitä myös sairaana. Havainnointiaineistossa ilmeni eläinten käsittelyn vaikutus naisen työturvallisuuteen ja hengityssuojainten vähäinen käyttö.
Maatilojen työympäristö on viime vuosien nopean rakennemuutoksen myötä muuttunut radikaalisti. Maatiloilla työskentelevät ovat vastuussa aiempaa suuremmista eläinmääristä ja peltoaloista. Myös tiloilla hyödynnettävät, työtä säästävät ja työoloja muuttavat tekniikat ovat lisääntyneet. Alan nopeaan muutostahtiin tarvittaisiin nyt kipeästi suvantovaihe. Yrityksen jatkuvassa laajentamispaineessa viime vuosina eläneet yrittäjät tarvitsisivat sellaista rauhaa, että heillä riittäisi aikaa paneutua oman jaksamisensa ja terveytensä vaalimiseen. Myös yhteiskunnan suhtautuminen alaan tulisi muuttua suopeammaksi, jotta maataloudessa työskentelevät itsekin arvostaisivat enemmän työtään, näkisivät sen tulevaisuuden positiivisena ja siten panostaisivat työolosuhteidensa parantamiseen.