Imidatsolinonit- vaihtoehto rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan

  • Anna-Leena Haukkapää
  • Mervi Seppänen
  • Unto Tulisalo Soveltavan biologian laitos, Latokartanonkaari 5, PL27, 00014 Helsingin yliopisto,
Avainsanat: imidatsolinonit, IMI-resistenssi, rypsi, rapsi

Abstrakti

Rypsin ja rapsin viljelyyn ei ole toistaiseksi löytynyt tehokasta rikkakasvien torjuntamenetelmää. Trifluraliinin käyttöä öljykasvien rikkatorjunnassa rajoittaa sen maalaji- ja sääriippuvuus sekä käyttötapa kylvömuokkauksen yhteydessä. Trifluraliinia ei myöskään voi käyttää suorakylvön yhteydessä. Uuden vaihto-ehdon tarjoavat imidatsolinoni-herbisidinkestävät lajikkeet. Rypsi ja rapsi eivät ole luonnostaan kestäviä imidatsolinoneille, mutta niihin voidaan siirtää luonnon mutaatioista löydetyt kaksi kestävyysgeeniä perin-teisellä takaisinristeytysmenetelmällä. IMI-resistentit rapsilajikkeet ovat nykypäivää esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.
Imidatsolinonit (IMI:t) ovat herbisidejä, jotka sulfonyyliureoiden tavoin ehkäisevät asetolaktaattisyntetaasi-entsyymin (ALS) toimintaa. Ne tehoavat hyvin useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin ja yksisirkkaisiin heiniin. Suomessa tehdyissä herbisidikokeissa niiden teho öljykasvipeltojen pahimpiin rikkakasveihin, jauhosavikkaan, peltomataraan ja pihatähtimöön, oli erittäin hyvä tai hyvä. IMI-herbisidien käyttöä puoltaa myös se, että käsittely voidaan tehdä vasta taimivaiheessa, jolloin todellinen torjuntatarve on jo tiedossa. Tärkeänä etuna IMI-herbisidien käytössä on myös niiden alhainen myrkyllisyys ihmisille.
IMI-resistenssiä aiheuttaa rapsilla kaksi semidominoivaa geeniä, pm1 ja pm2. Rapsilla molempien geenien läsnäolo on edellytyksenä kunnolliselle torjunta-ainekestävyydelle, mutta näyttäisi siltä, että rypsillä riittää vain pm2-geenin läsnäolo. Lisätutkimusta asiasta kuitenkin tarvitaan. Olemme tutkimuksessamme onnistuneet siirtämään IMI-kestävyyteen tarvittavat molemmat geenit Suomessa menestyviin aikaisiin rapsilinjoihin. Rypsillä takaisinristeytystyö jatkuu, mutta alustavien DNA-tutkimusten perusteella ainakin pm2-geeni on onnistuttu siirtämään eräisiin suomalaisiin rypsilinjoihin.
IMI-resistentit rypsi- ja rapsilajikkeet tarjoavat käyttökelpoisen vaihtoehdon rikkakasvien torjuntaan tulevina vuosina, koska glyfosaatti- ja glufosinaattikestävät lajikkeet eivät todennäköisesti GMO-vastustuksen vuoksi Suomeen lähiaikoina rantaudu. Toimiva rypsi- ja rapsipeltojen rikkakasvien torjunta olisi yksi tärkeimmistä öljykasvien viljelyä edistävistä ja ylläpitävistä toimenpiteistä nykyisessä viljely-kasvien keskinäisessä markkinakilpailussa.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
tammi 31, 2006