Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)Vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun
Avainsanat:
naudanlihantuotanto, lihanaudat, laiduntaminen, lihan laatu, rasvahapot, konjugoitu linolihappoAbstrakti
ihantuotantoon kasvatettavia sonneja ei yleensä laidunneta Suomessa. Sonneja pidetään huonoina ja rauhattomina laiduntajina, jonka vuoksi niiden kasvattaminen laitumella ei ole kannattavaa. Lisäksi sonnien käsittely laitumella voi olla hankalaa ja vaarallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten laiduntaminen vaikuttaa maitorotuisten sonnien kasvuun, lihan laatuun ja naudanlihan rasvahappokoostumukseen.
Tutkimuksessa oli 19 ayrshire- ja friisiläisrotuista sonnia, jotka olivat tässä raportoidun kokeen alkaessa keskimäärin 15 kuukauden ikäisiä. Laiduntavien sonnien vertailuryhmänä toimivat eristämättömässä pihatossa kasvatetut sonnit. Pihatossa sonnit olivat kahdessa viiden eläimen karsinassa (tilaa 6,4 m eläintä kohti) ja laitumella kahdessa ryhmässä, joissa oli neljä ja viisi eläintä. Toisessa laidunryhmässä oli vain neljä eläintä, koska yksi sonni poistettiin totutusvaiheessa sen rikottua sähköaitoja. Laidunkausi kesti 77 päivää (8.6.-23.8.2004). Laidunryhmää kohti oli viisi laidunlohkoa. Kolme lohkoista oli yksivuotisia kaura-raiheinälaitumia ja kaksi monivuotisia timoteilaitumia. Laidunalaa oli noin 0,5 ha/eläin ja lohkoja syötettiin 4-11 päivän ajan. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua. Väkirehua (ohra) annettiin 5 kg ja kivennäistä 150 g/sonni/d sekä laidun- että pihattoryhmille.
Laiduntaminen hidasti hieman eläinten kasvunopeutta, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laitumella eläinten päiväkasvu oli 841 grammaa ja pihatossa 953 grammaa päivässä. Sonnien suhteellisen heikko keskimääräinen kasvu koejakson aikana selittyy osin sillä, että kyseessä oli kasvatuskauden viimeiset 2,5 kuukautta. Eläinten koko kasvatusajalle laskettu keskimääräinen päiväkasvu oli sen sijaan 1 207 g/d, jota voidaan pitää varsin kohtuullisena maitorotuisille sonneille.
Laiduntaminen ei tässä tutkimuksessa muuttanut ulkofileen rasvan cis-9, trans-11 CLA:n pitoisuutta, joka oli 0,11 (pihatto) ja 0,12 (laidun) % kokonaisrasvahapoista. Laiduntaminen vähensi tyydyttyneiden rasvahappojen ja lisäsi monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta rasvahapoista verrattuna pihattokasvatukseen. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudessa ei ollut merkitsevää eroa.
Maitorotuisten sonnien laiduntaminen on tutkimustulosten perusteella mahdollista, mutta se vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja asiaan paneutumista, eikä ole kaikille tiloille sopiva kasvatusmalli. Laidunjärjestelyt on suunniteltava niin, että eläinten siirto ja huolto pystytään järjestämään turvallisesti. Eläimille pitäisi olla muun muassa käsittelyaitaus eikä eläimiä saa siirrellä tai hoitaa yksin. Sonnit pitää totuttaa sähköaitaan jo vasikkaiässä. Alle vuoden ikäisen vasikan laidunalan tarve peltolaitumella on vähintään 0,15-0,2 ha ja yli vuoden ikäisen sonnin 0,20-0,35 ha.
