Nurmituotannon tehostaminen täydennyskylvöllä

Kirjoittajat

• Kari Jokinen
• Mari Ylikojola Kemira GrowHow Oyj, Tutkimuskeskus, PL 2, 02271 Espoo

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76009

Abstrakti

Tällä hetkellä nurmirehuihin perustuvalla kotieläintuotannolla on hyvät taloudelliset kilpailuedellytykset, sillä nurmisato Suomessa on lähellä Keski­Euroopan satotasoa. Nurmilohkot joudutaan kuitenkin uusi­maan 3­5 vuoden välein. Tämä onkin merkittävä osa sen tuotantokustannuksista. Täydellisen uusimisen sijasta voidaan nurmen elinkaarta ja satoa lisätä täydennyskylvöllä. Parhaiten täydennyskylvöön soveltu­vat lajit ja lajikkeet, joiden alkukehitys on nopea. Täydennyskylvetyn nurmikasvin kilpailukykyvyn kan­nalta on tärkeää, että kasvi saa heti itämisen jälkeen siemenen ulkopuolisia ravinteita. Aikaisempien tut­kimusten mukaan ravinteiden saantia voidaan edistää siemenen ravinnepinnoituksella.
    Kemira  GrowHow  Oyj–yrityksen  tuotteisiin  kuuluvat  iSeed®  pinnoitetut  siemenet.  Uutena  iSeed®­sovelluskohteena ovat nurmikasvit. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, voidaanko nurmikasvien alkukehitystä ja sadontuottoa parantaa täydennyskylvöllä ja erityisesti käyttämällä ravinne­pinnoitettuja raiheinän ja timotei­nurminadan siemenseoksia. Kokeet tehtiin sekä kasvihuoneessa että kenttäkokein pellolla vuonna 2005.
Tutkimuksen astia­ ja kenttäkoetulokset osoittivat, että nurmikasvien siemenen ravinnepinnoitus edistää kasvin kasvua ja tehostaa täydennyskylvöstä saatavaa satoetua. Astiakokeissa kasvin nopean alkukehityk­sen kannalta parhaimmaksi ravinnepinnoitteeksi osoittautui metyleeniurean (MU) ja monoammoniumfos­faatin (MAP) yhdistelmä. Pinnoitus paransi ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin ottoa jo orastumisvai­heessa, mikä oli osittain seurausta juuriston suuremmasta tiheydestä heti itämisen jälkeen. Maan ravintei­suudesta riippumatta kasvin korkeampi ravinnepitoisuus yhdessä tiheämmän juuriston kanssa johti myös parempaan jälkikasvuun.
Ravinnepinnoitetulla siemenellä kylvetyssä kasvustossa oli parempi sadontuottokyky erityisesti toisen kasvujakson aikana pinnoittamattomaan siemeneen verrattuna. Siten siemenen ravinnepinnoitus vahvistaa oraiden kilpailukykyä ja jälkikasvua täydennyskylvetyssä vanhassa nurmessa. Astiakokeisiin perustuen maan ravinnepitoisuuden kohottaminen ei heikennä pinnoitetusta siemenestä saatavaa kasvuetua. Näin ollen pellolla käytetty suositeltu lannoitus edistänee myös iSeed­siemenestä kehittyneen kasvuston sa­donmuodostusta. Tämän tutkimuksen vaihtelevissa lannoitus­ ja maan ravinneoloissa suoritetut kenttäko­keet tukevat aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan ravinnepinnoitetun nurmisiemenen käyttö on sa­toedun saavuttamisen suhteen todennäköisempää kuin pinnoittamattoman siemenen käyttö.