DRIS-indeksit

Kirjoittajat

  • Väinö Mäntylahti Kemira GrowHow Oyj PL 2, 02271 Espoo

Avainsanat:

nurmirehu, D-arvo, DRIS-indeksi, ravinnesuhteet

Abstrakti

Heinävaltaisen nurmirehun kivennäispitoisuuksia analysoitiin Kemira GrowHow´n maatilakoeaineistosta 2000-2004. Työvälineinä käytettiin rehuanalyysejä (sato, D-arvo, kivennäisainepitoisuudet), maa-analyysejä sekä DRIS-indeksejä (The diagnosis and Recommendation Integrated System). DRIS-indeksit laskettiin nurmirehujen Ca-, K-, P- ja Mg-pitoisuuksista. Kokeita oli yhteensä 207 kpl, joista ensimmäinen sato korjattiin 207 kokeesta, toinen sato 201 kokeesta sekä molemmat sadot yhteensä 200 kokeesta. Sadot korjattiin säilörehun korjuuaikapalvelun suositusten mukaisesti. Satonäytteistä määritettiin satotulokset, D-arvo, sekä Ca-, K-, P-, ja Mg-pitoisuudet. Koelohkoista tehtiin viljavuus-analyysi kokeiden perustamisvaiheessa. Aineisto ryhmiteltiin referenssi- ja tutkimusaineistoon. DRIS-indeksimallia testattiin vuoden 2005 koeaineistolla, jossa lohkoja oli yhteensä 54 kpl.
Nurmirehun keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat lähellä tavanomaisia nurmirehun kivennäispitoisuuksia, mutta vaihteluväli oli suuri. Referenssiaineiston ja koko aineiston ravinnepitoisuudet eivät eronneet toisistaan. Kaliumin DRIS-indeksi oli ensimmäisessä sadossa vahvasti ylipainotteinen (ka 3,6) tavoitearvon ollessa 0. Indeksin arvo vaihteli välillä -20 ...+40. Muista ravinteista kalsiumin indeksi oli negatiivinen (ka -0,5), samoin fosforin (ka -0,8). Magnesiumin indeksi oli lievästi positiivinen (ka 0,2). Indeksien epäsuhta korostui toisessa sadossa. Kaliumin poikkeama oli huomattavan ylipainoinen, keskiarvo oli 11,8 (-40 ...+40), kalsiumin negatiivinen (ka -1,3), magnesiumin negatiivinen (ka -3,4), mutta fosforin lievästi positiivinen (ka 1,1). Tasapainoista rehua referenssiaineistoon verrattuna saatiin 29 lohkolta, 7 % sadoista. Suurinta ristiriitaa osoitti kaliumin indeksi 155 lohkolla (38 % sadoista), suurinta puutetta magnesiumin indeksi 88 lohkolla (21 % sadoista) ja suurinta ylimäärää kalium 117 lohkolla, 28 % sadoista. DRIS-indeksi vaihteli ensimmäisessä sadossa välillä -20 ...+40, vaihtelu oli toisessa sadossa -40 ...+40. Muilla ravinteilla indeksi vaihteli ensimmäisessä sadossa -10 ...+8 ja tosiessa sadossa -16 ...+16. DRIS-indeksimallin toimivuus tarkistettiin riippumattomalla vuoden 2005 maatilakoeaineistolla. Tasapainoista rehua mallin mukaan saatiin 23 lohkolla (23 % sadoista), suurinta ristiriitaa osoitti kalium 61 lohkolla (62 % sadoista), suurinta puutetta osoitti kalium 21 lohkolla (21 % sadoista) ja suurinta ylimäärää osoitti kalium 39 lohkolla, 40 % sadoista.
DRIS-indeksistä on mahdollista rakentaa työväline, jolla voidaan tutkia tilan nurmirehun ravinnesuhteita. Se soveltuu myös tuotantopanosten suhteiden säätelyyn.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2006-01-31