Isän ja emän perimän vaikutus kanan tuotanto-ominaisuuksiin

Kirjoittajat

• Maria Tuiskula-Haavisto Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinjalostus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimus, 31600 Jokioinen
• Dirk-Jan de Koning Roslin Institute (Edinburgh), Roslin, EH25 9PS, U.K.
• Mervi Honkatukia Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinjalostus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimus, 31600 Jokioinen
• Nina Schulman Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinjalostus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimus, 31600 Jokioinen
• Asko Mäki-Tanila Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinjalostus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimus, 31600 Jokioinen
• Johanna Vilkki Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinjalostus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimus, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76126

Avainsanat:

siipikarja, resiprookkiset erot, jalostus

Abstrakti

Vastavuoroisesti (resiprookkisesti) risteytettyjen linjojen jälkeläisissä on eroja tuotanto-ominaisuuksissa, sukukypsyysiässä, kananmunanlaadussa ja elävyydessä. Siipikarjan jalostus perustuu osittain näiden erojen hyväksikäyttöön. Tällä hetkellä kaikki tuotantopolven munijakanat ovat linjaristeytyksiä eli hybridejä joissa emo ja isälinjat on valittu niiden resiprookkisten jälkeläisryhmien tuotannon perusteella. Vastavuoroisesti risteytettyjen linjojen jälkeläisten erilaisuuden on aiemmin oletettu johtuvan sukupuolikromosomeista tai maternaalisista vaikutuksista. Vaihtoehtoi-nen selitys voisi olla parent-of-origin vaikutus, missä geenin vaikutus on riippuvainen siitä kummalta vanhemmalta se on peritty. Resiprookkisten erojen selvittämiseksi tutkimme mahdollisia parent-of-origin vaikutuksia munijakanojen linjaristeytystutkimuksessa. Kaksi kananmunanlaadun suhteen erilaista munijakanalinjaa risteytettiin vastavuoroisesti, F2 sukupolvessa oli 305 kanaa. Sukupolvien F1 ja F2 kanat olivat tuotannontarkkailussa koko munintakauden (elinviikot 18–60). Resiprookkisia eroja havaittiin F1 sukupolvessa sukukypsyysiässä, munamäärässä, munanpainossa, rehunkäyttökyvyssä, päiväsyönnissä ja valkuaisen laadussa.
F2 sukupolven eläinten DNA:sta on analysoitu 92 mikrosatelliittimerkkiä 13 autosomista. Tutkimuksessa käytettiin tilasto-ohjelmaa, joka laski joko isältä tai emältä saadun alleelin vaikutuksen tuotanto-ominaisuuksiin. Löydettiin seitsemän aluetta, jotka vaikuttavat sukukypsyysikään, munan painoon, kanan painoon, päiväsyöntiin ja kananmunanvalkuaisen laatuun. Kahdessa alueessa tietty alleeli vaikuttaa vain isältä perittynä ja muissa äidiltä saatu alleeli. Kukin alue selittää noin 3-5 % fenotyyppisestä vaihtelusta. Lisäanalyyseillä todettiin etteivät tulokset johdu emon mitokondrio DNA:sta (maternaalinen vaikutus) eivätkä ainoastaan muutamasta eläimestä. Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa on matemaattisilla menetelmillä osoitettu, että parent-of-origin vaikutus voi olla siipikarjan tuotanto-ominaisuuksissa havaittavien resiprookkisten erojen syy. Muissa tutkimuksissa on löydetty vastaavia alueita jotka vaikuttavat mm. immuunivasteeseen ja kortisoni tasoon veressä. Nisäkkäillä vastaavaa ilmiötä kutsutaan geenien leimautumiseksi riippuen siitä kummalta vanhemmalta se on saatu (genomic imprinting). Nisäkkäillä nämä geenit vaikuttavat esim. sikiön kasvuun ja kehitykseen. Kanalla ilmiön taustan selvittämiseen tarvitaan lisätutkimuksia geenitasolla, jossa verrataan eri vanhemmalta perittyjen geenimuotojen ilmenemiseroja.