Maatalouspolitiikan mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Avainsanat:
Maatalous, ilmastonmuutos, uusklassinen taloustiede, ympäristötaloustiede, ekonometrinen mallintaminenAbstrakti
Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen ympäristöongelma maailmassa tällä hetkellä. Vaikka sen vaikutuksiin liittyykin runsaasti epävarmuutta, on monissa maailman valtioissa päädytty hillitsemään ilmastonmuutosta. Taloudellisessa mielessä optimaalisesti toimiva yhteiskunnallinen suunnittelija pyrkii vähentämään päästöjä siellä missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Tämä työ pyrkii pohtimaan kuinka tehokkaasti maatalouspolitiikan instrumenteilla voidaan vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on uusklassisessa taloustieteessä ja omaa hyötyään maksimoivan rationaalisen taloudellisen toimijan oletuksessa. Tätä teoriapohjaa on laajennettu aiheen kannalta hyvin keskeisen ympäristötaloustieteen suuntaan. Ympäristötaloustieteelle ja saastumisen ongelmalle ovat keskeisiä ulkoisvaikutusten ja julkishyödykkeiden käsitteet. Tämän ongelman kannalta keskeisiä ovat myös globaalien saasteiden ongelma sekä hajapäästöjen ongelma.
Tutkimusmetodiksi valitsin työssäni ekonometrisen mallintamisen. Tutkimuksessa käytettiin koko EU:n kattavan AGMEMOD-mallin Suomen osamallia. Malli on näennäisesti rekursiivinen, osittain dynaaminen osittaisen tasapainon malli, jolla voidaan ennustaa Suomen maataloustuotannon kehitystä tärkeimpien tuotteiden osalta. Päivitin tätä perusmallia työssäni, laajensin sitä tietyiltä osin ja laadin siihen IPCC:n kasvihuonekaasujen laskentaohjeita vastaavan laskentataulukon. Tutkin mallilla viiden vaihtoehtoisen skenaarion suhdetta perusskenaariona toimineeseen Agenda 2000 skenaarioon. Vaihtoehtoiset skenaariot olivat: 1) vuoden 2003 YMP:n uudistus, 2) vapaa maailmankauppa, 3) teknologinen kehitys, 4) orgaanisten maiden poistaminen viljelyksestä ja 5) kolmen edellisen skenaarion yhdistelmä. Viimeinen skenaario kuvasi eräänlaista maksimivähennyksen tapausta ja siinä saavutettiin 1/3 vähennys perusskenaarioon verrattuna. YMP:n uudistus aiheutti hyvin vähäisen vähennyksen. Sen sijaan vapaa maailmankauppa ja teknologinen kehitys saivat aikaan tuntuvat vähennykset. Suurin yksittäinen vähennys saatiin aikaan poistamalla orgaaninen maa viljelyksestä. Tämä oli kuitenkin kaikkein kyseenalaisin skenaario johtuen useasta työssä tarkemmin eritellystä syystä. Maataloussektorilla saavutettava maksimivähennys on suuruudeltaan n. 11 % Suomen vuonna 2003 Kioton päästötavoitteen ylittäneestä määrästä.
