Rehun muurahaishappo- ja bentsoehappolisäysten vaikutukset lihasioilla
Abstrakti
Rehuun lisätty muurahaishappo on parantanut sikojen kasvua pienillä käyttömäärillä (6-8 g/kg). Haihtuvan ja pistävän hajuisen nestemäisen muurahaishapon käsittelyä helpottamaan on kehitetty ammonoituja happotuotteita. Muurahaishapon tehokkuutta on pyritty parantamaan muilla orgaanisilla hapoilla. Bentsoehappo on kiinnostava, koska kasvua edistävän ja sulavuutta parantavan vaikutuksen lisäksi sen lisäys rehuun on alentanut lietelannan pH:ta. Kun lannan pH alenee, ammoniakkipäästöt vähenevät ammoniumtypen pidättyessä lantaan. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka ammonoidun nestemäisen tai kiinteän muurahaishappovalmisteen korvaaminen bentsoehapolla vaikuttaa lihasikojen tuotantotuloksiin, ravintoaineiden kokonaissulavuuteen, typen hyväksikäyttöön ja ammoniakin haihtumiseen lietelannasta. Tutkimukseen sisältyi sulavuus- ja tasekoe sekä kasvatuskoe. Tasekokeessa oli 8 leikkoa (alkupaino
38,5 kg). Koeruokintoja oli 8 ja koejaksoja 6 (cyclic change-over-koemalli). Kasvatuskokeessa oli 320 lihasikaa (alkupaino 25,2 kg). Karsinoissa oli neljä sikaa, kaksi imisää ja kaksi leikkoa. Molemmissa kokeissa ammonoidun happovalmisteen (6 g/kg nestemäistä tai 12 g/kg kiinteää valmistetta) muurahaishaposta korvattiin rehuissa bentsoehapolla 0, 25, 50 tai 100 %. Kontrollirehuna oli happoja sisältämätön rehu. Alku- ja loppukasvatusrehut olivat ohra-soijapohjaisia ja rakeistettuja. Sulavuuskokeessa siat saivat alkukasvatusrehuja 85 g ka/kg W0,75. Kasvatuskokeessa siat saivat 1,4–3,2 ry päivässä. Nestemäisen happovalmisteen korvaaminen bentsoehapolla paransi suoraviivaisesti orgaanisen aineen ja raakavalkuaisen sulavuutta (p<0,05) ja kiinteän valmisteen korvaaminen bentsoehapolla paransi lisäksi kuiva-aineen, raakarasvan ja raakahiilihydraattien sulavuutta (P<0,01). Kontrolliruokintaan verrattuna bentsoehappo paransi vain raakahiilihydraattien sulavuutta. Näiden ravintoaineiden sulavuus oli parempi nestemäistä kuin kiinteää happovalmistetta käytettäessä. Typen pidättymisessä ei ollut eroja kontrolliruokinnan ja happoja sisältäneiden ruokintojen välillä. Kiinteää happovalmistetta saaneet siat joivat vettä ja erittivät virtsaa enemmän kuin nestemäistä valmistetta saaneet siat (P<0,001). Bentsoehapolla ei ollut selkeitä vaikutuksia virtsan pH-arvoon. Lietelannan ammoniumtypen määrässä ei havaittu eroa ruokintojen välillä. Nestemäisen happovalmisteen korvaaminen bentsoehapolla paransi suoraviivaisesti sikojen rehuhyötysuhdetta alkukasvatuksessa (p<0,05). Bentsoehapon käyttö ei vaikuttanut koko kasvatuskauden tuotantotuloksiin. Happoja sisältäneillä ruokinnoilla sikojen tuotantotulokset eivät poikenneet kontrollirehulla ruokittujen tuloksista, eikä eroja nestemäisen ja kiinteän happovalmisteen välillä havaittu. Tutkimuksessa ei juuri saavutettu etua muurahaishappovalmisteiden korvaamisesta bentsoehapolla. Kiinteää happovalmistetta käytettäessä huonompi ravintoaineiden sulavuus ja veden juonnin lisäys saattoi johtua kantaja-aineen (piidioksidi) suuresta sidontakyvystä.
