Lypsykarjan tehostetun terveydenhuoltotyön taloudellisuuden mittaaminen
Avainsanat:
Terveydenhuollon ekonomia, terveydenhuolto, terveystaloustiede, maidontuotanto, katetuotto, MATUAbstrakti
Kotieläintilojen terveydenhuollolla tarkoitetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja parantamista tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Alan tutkimuksessa tyypillisiä lähestymistapoja ovat empiiriseen aineistoon perustuvat laskelmat ja simuloinnit sairauksien vaikutuksista tuotantoon ja tuotantopäätöksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko maidontuotannon taloudellisen tuloksen ja terveydenhuoltotyöhön osallistumisen välillä yhteyttä. Aineistona käytettiin Pro Agrian Laaja-MATU –laskelmia. Analyysiin poimittiin tilat, joille oli tehty L-MATU vuosina 1998 ja 2001. Terveydenhuoltohankkeisiin osallistuneita tiloja oli 58 (=th-tilat) ja vertailutiloja 184. Kannattavuuden seurannan tunnusluvuksi valittiin lehmäkohtainen maitotuotto sekä maitotuoton ja rehu-, siemennys-, lääkintä-, puhtaanapitoja uudistuskustannuksen erotus (=katetuotto).
Vuonna 1998 maitotuotto oli th-tiloilla keskimäärin 3804 € ja vertailutiloilla 3648 €. Se kasvoi vuoteen 2001 mennessä th-tiloilla keskimäärin 371 € ja vertailutiloilla 248 €. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Katetuotto vuonna 1998 oli th-tiloilla keskimäärin 2235 €/lehmä ja vertailutiloilla 2062 €/lehmä. Th-tiloilla katetuotto kasvoi vuoteen 2001 mennessä 2459 euroon ja vertailutiloilla 2212 euroon. Sekä lähtö- että lopputilanteessa ryhmien ero katetuoton tasossa oli tilastollisesti merkitsevä. Katetuoton muutos vuodesta 1998 vuoteen 2001 oli positiivinen 67 prosentilla th-tiloista ja 63 prosentilla vertailutiloista. Suuria negatiivisia muutoksia oli enemmän vertailuryhmässä ja positiivisia muutoksia thryhmässä.
Muutoksen suuruus oli th-tiloilla keskimäärin 225 € (10,1%) ja vertailuryhmän tiloilla 149 € (7,2%), ryhmien ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Kun katetuoton lähtötaso otettiin huomioon kovarianssianalyysin avulla, ryhmien välillä havaittiin merkitsevä ero. Regressiomallin sovitteeksi saatiin:
th-ryhmä katetuoton muutos = 1835,64 - 0,720828 * lähtötaso
vertailuryhmä katetuoton muutos = 956,238 - 0,391217 * lähtötaso
Katetuoton lähtötaso ja th-hankkeeseen osallistuminen selittivät 25,7 % katetuoton muutoksesta. Alhaiseen selitysasteeseen sopii estimaatin suuri keskivirhe 342.
Tulosten mukaan ennakoivalla terveydenhuoltotyöllä oli mahdollista parantaa maidon katetuottoa. Suurin katetuoton kasvu saatiin th-tiloilla, joilla katetuotto lähtötilanteessa oli heikko, mikä taas saattaa johtua lehmien terveysongelmista. Tutkimus toi esille terveydenhuoltohankkeiden suunnittelun kannalta keskeisiä näkökohtia: 1) Tuotantoprosessin seurantaan ja muistiinpanojen tekemiseen tulee panostaa riittävästi, minimivaatimuksena on LaajaMATU-laskelmien teko vuosittain. 2) Terveydenhuoltotyön ja seurannan tulisi jatkua usean vuoden ajan. 3) Tutkimuksen kannalta hankkeisiin tulisi osallistua riittävästi tiloja, ja osallistumisen intensiteetti olisi määritettävä, lisäksi olisi koottava aineistoa viljelijöiden operatiivisesta toiminnasta ja tavoitteista. Myös yksittäisten tilojen tarkastelu tapaustutkimuksin olisi hyödyllistä.