Ohralajikkeiden välillä suuria eroja jyvän kuidun sulatusnopeudessa
Avainsanat:
Ohra, lajike, rehuvilja, jyvä, kuitu, solunsisällys, sulatusnopeus, in vitroAbstrakti
Tässä tutkimuksessa selvitettiin in vitro -kaasuntuotantomenetelmällä eri ohralajikkeiden jyvien välisiäeroja solun sisällyksen ja kuidun sulatusnopeuksissa. Tutkimus tehtiin osana isompaa tutkimushanketta ja yhteistyötahona oli Norwegian University of Life Sciences. Kokeessa oli mukana 12 ohralajiketta (Alamo, Candle, Cindy, Cinober, Kinnan, Fager, Olsok, Thule, StS 2-11, SW 2904, Glacier ja HA-d). Ohranäytteet toimittivat Graminor AS (Bjørke, Norway) ja Western Plant Breeders (Bozeman, USA). Jyvät jauhettiin ja niistä määritettiin kemiallinen koostumus sekä eristettiin neutraalidetergenttiin liukenematon jäännös eli solunseinäaines sulatusnopeuden määrittämistä varten. Sulatusnopeudet mitattiin in vitro –kaasuntuotantomenetelmällä MTT/ERA:n laboratoriossa sekä jauhetuista jyvistä että niistä eristetyistä kuitunäytteistä. Menetelmässä rehunäytettä inkuboidaan kolmen vuorokauden ajan kasvatusliuoksessa, jossa pötsinesteen mikrobit pilkkovat rehunäytettä. Käymisessä syntyvän kaasun määrä mitataan 15 minuutin välein. Tallennetulta kaasukäyrältä rehunäytteelle saadaan ajan suhteen vaihtuva sulatusnopeus, josta edelleen lasketaan vakiosulatusnopeus huomioimalla virtauksen vaikutus pötsisimulaatiolla. Solunsisällyksen sulatusnopeus määritettiin laskemalla solunsisällysaineille kaasuntuotantokäyrä erotuksena kokonäytteen ja kuidun kaasuntuotantokäyrien välillä.
Ohralajikkeiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä (p<0.01) eroja sekä jyvien solunsisällyksen että jyvän kuidun sulatusnopeuksissa. Solunsisällyksen sulatusnopeus oli näytteillä keskimäärin 0.14 h-1 ja kuidun keskimäärin 0.066 h-1. Erot eri lajikkeiden solunsisällyksen sulatusnopeuksissa olivat kuitenkin pieniä käytännön kannalta (min-maks 0.13 – 0.15 h-1). Selvästi suurempia eroja lajikkeiden välillä oli kuidun sulatusnopeudessa (min-maks 0.043 – 0.095 h-1).
Lajikkeet poikkesivat toisistaan myös kemiallisen koostumuksen osalta. Vaihteluvälit näytteiden koostumuksissa olivat: tärkkelyspitoisuus 470 - 640, valkuaispitoisuus 127 - 169, rasvapitoisuus 18 - 28 ja NDF-pitoisuus 86 – 213 g/kg ka.
Erot kuidun sulatusnopeuksissa olivat yhteydessä kemialliseen koostumukseen, mutta koska tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oli useita ja koostumustiedot olivat voimakkaasti korreloituneet keskenään, ei näiden alustavien tulosten perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ohran kuidun sulatusnopeusvaihtelun yhteydestä kemialliseen koostumukseen. Havaitut isot erot ohralajikkeiden välillä jyvän kuidun sulatusnopeuksissa antavat aihetta kokeen toistamiselle kotimaisella ohra-aineistolla. Erot voivat olla merkityksellisiä rehuohralajikkeiden valinnassa ja jalostuksessa.
