Herutusajan väkirehun nostonopeuden ja väkirehun koostumuksen vaikutukset maitotuotokseen ja rehun syöntiin alkulypsykaudesta
Avainsanat:
Lypsylehmä, maidontuotanto, väkirehu, herutusAbstrakti
Hyvätuottoisen lypsylehmän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että rehun syönti lisääntyy nopeasti poikimisen jälkeen ja pysyy vakaana lypsykauden edetessä. Mikäli syönninkehitys poikimisen jälkeen on hidasta ja lehmä joutuu mobilisoimaan kudoksistaan, niin riski aineenvaihduntasairauksiin kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää väkirehun koostumuksen ja herutusnopeuden vaikutusta lehmien kolmen ensimmäisen lypsykuukauden ajan rehun syöntiin, maidontuotantoon ja maidon koostumukseen. Koe suoritettiin MTT:n Minkiön tutkimuspihatossa Jokioisilla. Kokeessa oli kaikkiaan 64 Ay lehmää. Lehmät tulivat kokeeseen poikimisen jälkeen ja olivat kokeessa ensimmäiset 100 laktaatiopäivää. Koe järjestettiin erillisruokintana niin, että puolet koelehmistä sai tärkkelyspitoista väkirehua (TR) ja puolet kuitupitoista väkirehua (KR). Ennen poikimista väkirehuannos oli ensikoilla 3 kg/pv ja
vanhemmilla lehmillä 4 kg/pv. Poikimisen jälkeen väkirehuannos nostettiin tavoiteannokseen 12 päivässä (NH=nopea herutus) tai 24 päivässä (HH=hidas herutus). Lypsykauden tavoiteannos oli ensikoilla 13,5 kg/pv ja vanhemmilla lehmillä 17,0 kg/pv. Herutuksen jälkeen väkirehuannos pysyi samana koko loppukokeen ajan. Nurmisäilörehua lehmät saivat vapaasti. Väkirehut olivat Rehuraisio Oyn valmistamia täysrehuja. KR-rehu sisälsi ohraa, rypsirouhetta, rypsipuristetta, melassileikettä, maissirankkia, vehnäsiirappia, soijarouhetta, leseseosta ja kivennäisiä sekä vitamiineja. TR-rehu sisälsi ohraa, vehnää, soijarouhetta, rypsirouhetta, vehnäsiirappia ja kivennäisiä sekä vitamiineja. Rehun energiapitoisuus oli TR-rehussa 1,10 ja KR-rehussa 1,07 ry/kg ka. Raakavalkuaista oli molemmissa rehuissa yhtä paljon (205 ja 203 g/kg ka). KR-rehussa oli tärkkelystä vähemmän (258 vs. 421 g/kg ka) ja NDF-kuitua enemmän (251 vs. 167 g/kg ka) kuin TR-rehussa. Säilörehun D-arvo oli kokeen aikana keskimäärin 71,1 ja raakavalkuaispitoisuus 159 g/kg kuiva-ainetta. Kuitupitoinen väkirehu lisäsi väkirehun (12,3 vs. 11,7 kg ka/pv; P<0,001) ja vähensi säilörehun (8,5 vs. 9,2 kg ka/pv; P<0,05) syöntiä verrattuna tärkkelyspitoiseen väkirehuun. Kokonaissyöntiin ja energian tai valkuaisen saantiin väkirehun koostumus ei kuitenkaan vaikuttanut. Maitotuotokset olivat kuitupitoista väkirehua saaneilla lehmillä korkeammat (33,0 vs. 31,1 kg/pv; P<0,05) kuin tärkkelyspitoista väkirehua saaneilla. Maidon valkuaispitoisuus oli korkeampi TR-rehulla kuin KR-rehulla (35,2 vs. 34,2 g/kg; P<0,05), rasvapitoisuuteen ei väkirehu vaikuttanut. Energian hyväksikäyttö oli kuitupitoisella rehulla ruokittaessa parempi kuin tärkkelyspitoisella rehulla ruokittaessa (P<0,05). Nopeasti herutettaessa (tavoiteväkirehulisäys 800-1000 g/pv) lehmät eivät pystyneet lisäämään herutuskaudella tärkkelyspitoisen väkirehun syöntiä yhtä nopeasti kuin kuitupitoisen väkirehun syöntiä. Sen sijaan hitaalla herutuksella (tavoiteväkirehulisäys 450-550 g/pv) ei väkirehujen välillä ollut eroa väkirehun syönnin kehityksessä herutuskaudella. Koko kokeen aikaiseen kuiva-aineen syönnin kehitykseen ei herutusnopeudella ollut vaikutusta. Energiakorjattu maitotuotos oli korkeampi hitaalla herutuksella kuin nopealla herutuksella (34,1 vs. 32,0 kg/pv; P<0,05), maidon pitoisuuksissa ei ollut eroa.
Koetulokset osoittivat, että runsaalla väkirehuruokinnalla (dieetissä väkirehua 55-65%) lypsylehmät hyötyivät kuitupitoisen väkirehun syötöstä. Kuitupitoinen väkirehu lisäsi maitotuotoksia ja paransi energian hyväksikäyttöä. Nopeasti herutettaessa väkirehun syönti kehittyi nopeammin kuitupitoisella väkirehulla. Kokonaiskuiva-aineen syönnin kehitykseen herutusnopeus ei vaikuttanut. Hitaasti herutetuilla lehmillä oli koekauden (100 pv) keskimääräinen energiakorjattu maitotuotos korkeampi kuin nopeasti herutetuilla lehmillä. Erityisesti tärkkelyspitoisella rehulla nopea herutus laski koekauden keskimääräistä energiakorjattua maitotuotosta ja energian sekä valkuaisen hyväksikäyttöä.
