Tilalla tapahtuva maan laadun mittaaminen
Abstrakti
Kaikelle peltoviljelylle on tärkeää, että huolehditaan maan hyvästä rakenteesta, kasvien luontaisesta
ravinteiden saannista, maan vesitaloudesta ja vältetään ympäröivien ekosysteemien kuormittamista. Maan
hyvä kunto pitää sisällään useita eri tekijöitä. Kemialliset tekijät kuvaavat maan ravinnetilaa, eloperäistä
ainesta ja happamuutta. Fysikaaliset tekijät ovat keskeisiä maan rakenteelle, vesitaloudelle ja
eroosioriskille. Biologiset tekijät taas vaikuttavat luontaiseen ravinteidensaantiin vapauttamalla ravinteita
eloperäisestä aineksesta tai symbioosissa viljelykasvin kanssa sekä ovat mukana maan rakenteen
muodostuksessa ja ylläpitämisessä synnyttämällä humusta, sitomalla pintamaan muruja ja luomalla ns.
biohuokosia. Kun näihin liitetään kestävän maatalouden ajatus, voidaan puhua maan laadusta.
Monipuolista mittaristoa maan laadun arvioimiseksi ja kehityksen seuraamiseksi tiloilla ei meillä
ole toistaiseksi ollut tarjolla. Kansainvälisesti jo useita maan laadun mittaristoja on olemassa ja meilläkin
tarve peltomaan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien arvioimiseen viljavuustutkimuksen
täydentäjänä on ilmeinen. Mittaristokokonaisuuden kehitystyössä voidaan hyödyntää ulkomaisia
esimerkkejä, mutta käyttöönotto vaatii soveltamista ja testaamista paikallisissa olosuhteissa.
Hankkeen päätavoitteena oli kehittää neuvoja- ja viljelijäkäyttöön soveltuva mittarikokoelma
maan laadun monipuolista arviointia varten. Mittaristo sisältää testejä maan biologisista, kemiallisista ja
fysikaalisista ominaisuuksista. Hankkeen kuluessa ProAgria Maaseutukeskusten neuvojat eri puolella
Suomea ovat testanneet mittarikokoelmaa. Käyttökokemusten perusteella testikokonaisuutta, ohjeistusta ja
välineistöä on muokattu. Tulosten tulkintaa ja toimenpide-ehdotuksia varten tarvitaan taustatietoja tilan
lohkojen luontaisista ominaisuuksista ja viljelytoimenpiteistä. Tiedot on mahdollista koota
valtakunnallisesti ProAgrian Lohkotietopankin avulla, jolloin viljelijöiden on mahdollista vertailla oman
tilansa tuloksia. Lohkotietopankkiin kertyviä tuloksia voidaan myös jatkossa käyttää hyväksi
suositusarvojen tarkentamisessa. Tavoitteena on, että oman tilan peltojen kunnon seuraaminen ja arvojen
vertailu motivoisi viljelijöitä muutoksiin. Maan laadun mittaamista voidaan soveltaa myös
veisensuojelutyössä maaperästä aiheutuvien riskien arvioimiseksi ja paikantamiseksi, sekä
viljelymuutosten vaikutusten seurantaan.
Hanke loppuu vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen valmistuu mittarikokoelman käyttöä varten
laadittu CD-rom –muotoinen tukimateriaali, mikä tullaan julkaisemaan myös uudistuvan Agronetin
sivustoilla.
