Vaikuttaako muokkaus ja tautitorjunta viljan Fusarium-tartuntaan ja mykotoksiinien määrään?
Avainsanat:
kaura, ohra, Fusarium-sienet, suorakylvö, kyntö, trikotekeenitAbstrakti
Vuonna 2003 aloitetun ja vuoteen 2006 jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää punahometta aiheuttavan Fusarium-tartunnan syntyä ja kehitystä kauralla ja ohralla sekä miten eri ympäristötekijät ja viljelymenetelmät, kuten syyskyntö ja suorakylvö sekä kasvitautitorjunta vaikuttavat tartuntaan. Samalla saadaan meiltä vielä puuttuvaa tietoa muokkaustavan vaikutuksesta Fusarium- sienten ja toksiinien aiheuttamaan riskiin. Fusarium- tartunnan kehitystä tutkitaan Jokioisilla kenttäkokeessa neljällä kaura- ja ohralajikkeella. Kentällä viljat on kylvetty syyskynnettyyn kasvualustaan sekä suorakylvönä. Lisäksi tutkitaan kasvitautitorjunnan vaikutusta Fusarium-tartuntaan. Kentältä otetaan Fusarium- määrityksiin näytteitä aina tähkälletulosta satoon asti ja sadosta tehdään mykotoksiinimääritykset. Kentältä tehdyissä havainnoissa Fusarium-tartuntaa on löydetty viljoilta jo niiden tullessa tähkälle ja se lisääntyy nopeasti kohti kasvukauden loppua. Aikaisimmat tartunnat on havaittu kauralla ja silloin lajina on ollut F. langsethiae. Fusarium- sienet lisääntyvät viljassa nopeasti elokuun aikana. Loppukesällä yleistyvät F. culmorum ja F. avenaceum ovat näkyvän punahomeen aiheuttajia ja jyväsadossa vallitsevia lajeja. Vuosien 2003 ja 2004 tulosten perusteella Suorakylvö lisää viljasadossa F. avenaceum- lajia, joka on ollut suorakylvetyissä viljoissa selvästi vallitsevampi kuin kynnön jälkeen kylvettäessä. Myös F. poae- laji näyttää lisääntyvän suorakylvössä. Erityisesti F. avenaceum talvehtii hyvin pintaan jätetyssä kasvinjätteessä. Se ei kuitenkaan muodosta viljaan trikotekeenitoksiineja, joiden runsautta seurataan.
Fusarium- sienten muodostamia mykotoksiineja (trikotekeenit, tsearalenoni) on esiintynyt kenttäkokeen aineistossa suhteellisen vähän ja suorakylvetyissä kasvustoissa osin vähemmän kuin muokkausta käytettäessä. Vuonna 2004 kauralla havaittiin meillä poikkeuksellisen korkeita T-2, HT-2 - toksiinien pitoisuuksia, joihin oli syynä ilmeisesti niitä muodostavan F. langsethiae-lajin yleisyys. Huolimatta deoksinivalenolin (DON) muodostajien, erityisesti F. culmorum -lajin runsaudesta tätä toksiinia ei havaittu kovin runsaasti. Voimakas F. poae -tartunta saattoi olla syynä nivalenolin esiintymiseen vuonna 2004 kauroilla ja Saana-ohralla. Havaitut tsearalenoni-pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia.
Vuoden 2004 kesän runsaat sateet ja viljan lakoutuminen suosivat homeita, mutta viileys ei sen sijaan edistänyt toksiinien muodostumista. Suorakylvö ei kahden vuoden tutkimusjakson aikana ole lisännyt kauran ja ohran punahomeita ja
mykotoksiinimääriä. Maan muokkauksesta luopuminen on muuttanut sadon Fusarium- lajistoa. Lajikkeiden välillä on kuitenkin suuria eroja homeiden ja toksiinien esiintymisessä. Kahden vuoden koejakso on lyhyt muokkauksen aiheuttamien muutosten havaitsemiseen. Kenttäkoe jatkuu edelleen kahden kasvukauden ajan ja lisää tuloksia saadaan sekä Fusarium-tartunnasta
että toksiinien kehittymisestä satoon.
