Juottomäärän vaikutus vasikoiden tuotantotuloksiin ja tuotannon talouteen kolmivaihekasvatuksessa
Avainsanat:
naudanlihantuotanto, vasikat, tuotannon talous, ruokinta, juomarehutAbstrakti
Tutkimuksessa verrattiin vapaata ja rajoitettua juottoa ja niiden vaikutusta vasikoiden kasvuun, rehujen syöntiin ja tuotannon talouteen. Tutkimus sisälsi kaksi vasikoiden juottokoetta (yhteensä 60 vasikkaa) MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 2002 - 2004. Kokeessa oli kolme eri juottotasoa: 6 litraa päivässä, 8 litraa päivässä ja vapaa juotto. Kaksi rajoitetun juoton tasoa kuitenkin yhdistettiin tulok-sia laskettaessa, jotta vapaata ja rajoitettua juottoa voitaisiin paremmin vertailla.
Sekä vapaalla että rajoitetulla juotolla juottomäärä kohosi asteittain kokeen kolmen ensimmäisen viikon aikana. Kolmannesta juottoviikosta eteenpäin päivittäinen keskimääräinen juomamäärä vapaalla juotolla oli 9-10 litraa päivässä. Rajoitetuilla juotoilla keskimääräinen juomamäärä oli kolmannesta juottoviikosta eteenpäin 6-7 litraa eläintä kohti päivässä, joka vastasi vasikoille rajoitetussa juotossa tarjottua päivittäistä annosta. Rajoitetusti juotetut eläimet söivät juottokauden (vasikoiden ikä 2vk – 2kk) aikana merkitsevästi enemmän väkirehua (p<0.05) ja säilörehua (p<0.001) kuin vapaasti juotetut vasikat.
Kahden kuukauden ikään saakka vapaasti juotetut vasikat kasvoivat nopeammin kuin rajoitetusti juotetut (p<0.05). Ruokintaryhmien välinen ero elopainon kehityksessä kuitenkin tasoittui vieroitusajanjaksona eläinten 8-10 viikon iässä. Alkukasvatuskauden ruokinnalla ei tässä kokeessa ollut vaikutusta koko kasvatuskauden keskimääräisiin kasvulukuihin ja teurastuloksiin.
Runsas juottoruokinta mahdollistaa rehun kuiva-aineen korkean sulavuuden, muuntokelpoisen ener-gian lisääntyneen saannin sekä rajoitettua juottoa nopeamman painon kehityksen juottokaudella. Vasikoiden terveyden tilaan ei vapaalla ja rajoitetulla juotolla näyttänyt olevan vaikutusta. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittivat, että runsaan juoton aiheuttama kasvun nopeutuminen vasikkakaudella ei vaikuta myönteisesti eläinten kasvuun koko kasvatuskautta tarkasteltaessa. Taloudellisesti järkevin juottomäärä vasikkakaudella lienee 6 – 8 litraa vasikkaa kohti päivässä. Tätä alhaisemmalla juomamäärällä ruokitut vasikat eivät välttämättä pysty kompensoimaan alkuvaiheen heikompaa kasvutulostaan kasvatuskauden aikana.
Vapaata ja rajoitettu juottoa vertailtiin laskemalla molemmille vaihtoehdoille katetuotto. Katetuottoa laskettaessa otettiin huomioon, että rajoitetun juoton juottoautomaatin hankintakustannukset ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin vapaan juoton järjestämiseen tarvittavan laitteiston hankintakustannukset. Katetuoton, jota laskettaessa oli eri juottolaitteistojen kustannukset otettu huomioon, perusteella rajoitettu juotto oli taloudellisesti vapaata juottoa parempi vaihtoehto. Tosin ero rajoitetun ja vapaan juoton välillä oli melko pieni. Eron taustalla on juottorehun muita rehuja korkeampi hinta. Vasikoiden vapaa juotto on kuitenkin todennäköisesti taloudellisesti perusteltua tapauksissa, joissa vasikoille voidaan juottaa elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyviä maitohuuhteita.
