Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa

Kirjoittajat

• Milla Ohtonen Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti, PL 1627, 70211 Kuopio
• Suvi Pekkanen
• Risto Kauppinen
• Anne Pentikäinen
• Henna Niskanen Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101 Iisalmi
• Jaakko Mononen Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti, PL 1627, 70211 Kuopio
• Leena Ahola Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti, PL 1627, 70211 Kuopio
• Kristiina Dregde Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Saaren yksikkö, Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus
• Veikko Tuovinen Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101 Iisalmi
• Arto Huuskonen MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki
• Leena Tuomisto MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76769

Avainsanat:

vasikat, ympäristö, mittaukset, lämpötila, kaasut, pihatot

Abstrakti

Vasikoiden kasvatusympäristön tulisi tarjota vasikoille sellaiset olosuhteet, että ne tukevat vasikoiden
hyvinvointia ja luovat edellytykset hyvälle kasvulle ja terveydelle. Kasvatusolosuhteissa on
tilakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden fysikaalisia kasvatusolosuhteita
lypsykarjapihatoissa. Mittaukset suoritettiin talvella ja kesällä 2005.
T u tk imus toteutettiin 19 lypsykarjatilalla, joissa oli lämminpihatto (keskimäärin 40 - 60
lehmää). Tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden kasvatusympäristön ilman lämpötila, -kosteus, -liike,
hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuus, valaistus ja melutaso sekä vasikoiden kasvatustilojen mitoitus ja
käytetyt karsinamateriaalit.
T utkimukseen osallistuneista tiloista erillinen vasikkaosasto omine ilmanvaihtoineen oli vain
muutamalla tilalla. Talvi- ja kesäolosuhteissa suoritettujen mittausten välillä suurimmat erot havaittiin
ilman lämpötilassa, -kosteudessa, -liikkeessä sekä kaasupitoisuuksissa. Talvella vasikkaosaston
lämpötila jäi alle suositellun 15 ºC:n kaikilla tiloilla. Vetoisuus ei aiheuttanut erityisiä ongelmia, mutta
ammoniakkipitoisuudet olivat melko korkeita sekä vasikka- että lehmäosastoissa. Kesämittauksissa
vasikkaosaston suhteellinen ilmankosteus jäi alle suositellun 60 %:n yli puolella tutkimustiloista.
V a l a istus oli erittäin hyvä kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tiloilla. Melutasot olivat
suositusten ylärajoilla etenkin lehmien osastossa. Huomattavin yksittäinen melunaiheuttaja on
ilmastointi.
Tilaa vasikkaa kohden oli keskimäärin 3 m² , ryhmäkoko vaihteli välillä 2 - 11 vasikkaa/karsina.
Siirto ryhmäkarsinaan tapahtui yleensä 1 - 3 vuorokauden kuluttua syntymän jälkeen. Karsinarakenteet
olivat puuta ja teräsputkea, kuivitukseen käytettiin purua, olkea ja turvetta.
Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla vasikoiden fysikaaliset ympäristötekijät ovat yleensä Maaja
metsätalousministeriön säännösten ja suositusten mukaisia. Vasikoiden hyvinvoinnin kannalta
huomiota tulisi kiinnittää vasikkaosaston alhaiseen lämpötilaan talvella sekä korkeahkoihin
melutasoihin ja kaasupitoisuuksiin.