Vasikoiden melualtistus pihattonavetoissa

Kirjoittajat

  • Sirpa Jokinen Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos
  • Suvi Pekkanen Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Risto Kauppinen Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Erkki Björk Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos
  • Jaakko Mononen Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti
  • Kristiina Dredge Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta
  • Veikko Tuovinen Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos
  • Esko Rytkönen Työterveyslaitos
  • Jukka Mäittälä Työterveyslaitos
  • Arto Huuskonen MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema
  • Leena Tuomisto MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema

Avainsanat:

nautakarja, vasikat, pihatto, altistuminen: melu, äänenvoimakkuus

Abstrakti

Pikkuvasikoiden kokonaisajankäytöstä 90 % on lepoaikaa. Karjakokojen kasvaessa ja tuotantorakennusten
koneellistuessa on melusta tullut huomattava fysikaalinen ympäristötekijä, joka saattaa haitata vasikoiden
hyvinvointia. Melun on todettu aiheuttavan naudoilla mm. lepoajan vähentymistä, levottomuutta ja syöntihaluttomuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamien melun ohjearvojen mukaan tuotantoeläimiä ei saa
jatkuvasti altistaa yli 65 dBA:n melulle.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin pikkuvasikoiden melualtistusta lypsykarjapihatoissa. Tutkimus toteutettiin
mittaamalla melualtistusta 10 pihattonavetassa keväällä 2005. Mittaustulokset painotettiin nautojen
kuuloherkkyyskäyrän mukaan (LN) sekä vertailun vuoksi tulokset laskettiin myös ihmisen kuuloherkkyyden
mukaan (LH) ja A-painotettuina (LA) sekä lineaarisena (Llin) ilman painotusta. Ultraäänien (yli 20 kHz:n taajuisten
äänien) esiintymisestä karjasuojissa on viitteittä, joten niiden esiintymistä tutkittiin. Myös N- ja A-painotusten
vastaavuutta tutkittiin, koska niiden vastaavuus helpottaisi naudan melualtistuksen mittaamista.
Eri melutapahtumille saatiin hieman erilaiset tulokset A- ja N-painotettuna. A-painotus on verrannollinen
ohjearvoon ja N-painotus naudan kuulemaan äänenvoimakkuuteen. Taustan melutasoksi saatiin 1 sekunnin
keskiäänitasoista 62,1 dBA ja 58,7 dBN, ilmanvaihdon 59,3 dBA ja 56,5 dBN, ruokinnan 87,3 dBA ja
80,8 dBN, lypsyn 61,4 dBA ja 62,4 dBN sekä lantakoneen 59,0 dBA ja 58,0 dBN. Melutapahtumien spektrit
laskivat voimakkaasti korkeille taajuuksille mentäessä.
Koneellinen ruokinta on selvästi meluisampaa kuin muut tapahtumat, mutta se on hetkellinen tapahtuma
pihatossa. Myös ruokintamelun hajonta oli selvästi suurin johtuen erilaisista koneista, joilla ruokinta
suoritettiin. Melun ollessa painottunut korkeille (2 – 10 kHz) taajuuksille A-painotus antaa N-painotusta
hieman pienempiä äänitasoja. Yleensä melun ollessa painottunut alle 2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaa
kuitenkin N-painotusta suurempia äänitasoja. Suurin osa 10 minuutin keskiäänitasoista on noin 60 - 65
dBA:n äänitasoilla.
Vasikoiden jatkuva melualtistus 1 sekunnin keskiäänitasoista laskettujen melutapahtumien mukaan jää
alle 65 dBA. Kuitenkin 10 minuutin keskiäänitasoista laskettuna yli 65 dBA äänitasoille altistutaan 30 %
ajasta. Karjan ruokinnan aikana melutaso oli yli 87 dBA. Huomion arvoista on, että ihmisille annetaan ohjearvoksi
asuinhuoneissa 35 dBA päivällä (klo 7-22) ja yöllä 30 dBA (klo 22-7) sekä oleskelualueilla ulkona
päivällä (klo 7-22) 55 dBA. Vasikoiden tarvitseman levon vuoksi meluntorjunta navetoissa, erityisesti vasikoiden
karsinoissa, voisi olla suotavaa.
Pihatoissa ei todennäköisesti esiinny ultraääniä merkittävässä määrin. A-painotettu äänitaso näyttää
edustavan melko hyvin naudan kuuloherkkyyden mukaista äänitasoa. Yleensä melun ollessa painottunut alle
2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaa N-painotusta hieman suurempia äänitasoja.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2006-01-31