Kuinka vasikat oppivat käyttämään juottoautomaattia?

Kirjoittajat

  • Helena Hepola Kotieläintieteen laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto
  • Laura Hänninen Kliinisen eläinlääketieteen laitos, PL 57, 00014 Helsingin yliopisto
  • Satu Raussi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Sanni Heinonen Kotieläintieteen laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto
  • Juha Sariola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Hannele Khalili Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Hannu Saloniemi Kliinisen eläinlääketieteen laitos, PL 57, 00014 Helsingin yliopisto

Avainsanat:

vasikka, juottoautomaatti, oppiminen

Abstrakti

Vasikoiden alkukasvatuksen vaikutuksesta juottoautomaatin käytön oppimiseen on vain vähän tietoa.
Tiedetään, että emäänsä imeneet vasikat ovat oppineet paremmin imemään imettäjälehmää kuin tuttiämpäristä
juoneet. Ei ole tutkittua tietoa, kuinka varhainen imemiskokemus vaikuttaa vasikoiden
juottoautomaatin käytön oppimiseen. Emänsä kanssa olleet vasikat eivät ole tottuneet ihmisen käsittelyyn
niin kuin yksilökarsinaan juotetut vasikat. Tämä voi vaikeuttaa vasikoiden opettamista juottoautomaatin
käyttöön.
Jokioisissa Minkiön tutkimusnavetassa tehtiin koe, jossa 41 vasikkaa blokitettiin syntymäjärjestyksessä
ja arvottiin satunnaisesti koeryhmiin. Neljän ensimmäisen poikimisen jälkeisen päivän ajan vasikat
olivat joko emänsä kanssa poikimiskarsinassa (EMO) tai yksilökarsinoissa, joissa saivat ternimaidon
joko avoimesta ämpäristä (ÄMPÄRI) tai tuttiämpäristä (TUTTI). Ternimaitokauden jälkeisenä
aamuna n. klo 7.30 (testipäivä 1) yksi vasikka jokaisesta koeryhmästä laitettiin juottoautomaattikarsinaan,
jossa oli ennestään kuusi kokenutta vasikkaa (kaksi kustakin käsittelystä, ikä 21±2 pv). Jos
vasikat eivät olleet kertaakaan onnistuneesti juoneet itse juottoautomaatista, ne ohjattiin automaatille
klo 12.30. Seuraavan kerran vasikat ohjattiin automaatille tarvittaessa klo 17.30 ja seuraavana aamuna
klo 7.30 jne.
Juottoautomaatin antamista tiedoista laskettiin keskimääräisen juontikerran pituus ja juontimäärät
neljän ensimmäisen päivän aikana. Juottoautomaattia videoitiin 48 ensimmäistä tuntia. Videoista rekisteröitiin
vasikoiden viettämä aika juottoautomaatin ovensuulla, kun automaatti oli tyhjä tai siellä oli
toinen vasikka/hoitaja (suhteessa ovella vietettyyn kokonaisaikaan). Lisäksi laskettiin opetuskertojen
määrät. Kolme vanhinta vasikkaa (yksi kustakin käsittelystä) siirrettiin pois karsinasta testipäivänä 4.
Ryhmien väliset erot testattiin sekamallilla.
Ensimmäisenä päivänä TUTTI -vasikat olivat juottoautomaatin ovensuussa enemmän kuin EMOtai
ÄMPÄRI- vasikat silloin, kun hoitaja oli automaatissa opettamassa toisia vasikoita (16 ± 7 % ja 1 ±
0.5 % tai 5 ± 3 %, p=0.009 ja p=0.05.). Toisena päivänä suurempi osuus EMO- vasikoista tarvitsi
opetusta juottoautomaatin käyttöön kuin TUTTI- ja ÄMPÄRI – vasikoista (77 % ja 36 % tai 43 %,
p=0.07). TUTTI -vasikat joivat kahtena ensimmäisenä päivänä nopeammin kuin muiden ryhmien vasikat.
Maidonkulutuksessa ei havaittu eroja käsittelyjen välillä.
Tuttiämpäristä juoneet vasikat käyttivät juottoautomaatin tuttia tehokkaammin kuin avoämpäristä
juoneet tai emosta imeneet vasikat. Maidon juominen imemällä oli yksilökarsinoiden vasikoille kenties
palkitsevampi kokemus kuin juominen avoämpäristä ja vasikat leimautuivat vahvemmin ihmiseen.
Vieroitus emästä ja vähäinen ihmiskontakti lienee vaikeuttanut emon alla pidettyjen vasikoiden oppimista.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2006-01-31