Kala- ja kasviöljylisäysten vaikutus maidon CLA-pitoisuuteen ja maitorasvan depressioon

Kirjoittajat

  • Kukka Ankeriasniemi MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Piia Kairenius MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Vesa Toivonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Seppo Ahvenjärvi MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Aila Vanhatalo MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Pekka Huhtanen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen
  • Kevin Shingfield MTT, Kotieläintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen

Avainsanat:

Kalaöljy, auringonkukkaöljy, pellavaöljy, lypsylehmä, CLA, trans-oktadekeenihapot, maitorasvan depressio

Abstrakti

Maitorasvan konjugoidun linolihapon (CLA) pitoisuuden nostaminen perustuu ruokintastrategiaan, jolla vakseenihapon virtausta pötsistä pyritään lisäämään. Tällainen ruokinta muuttaa yleensä myös trans-10 ja trans-11 oktadekeenihappojen (C18:1) pitoisuuksia maitorasvassa. Varsinkin trans-10 oktadekeenihapon lisääntynyt pitoisuus maitorasvassa on yhdistetty maidon rasvapitoisuuden pienenemiseen (maitorasvan depressio) sekä CLA:n erityksen pienenemiseen maitorauhasessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vaikuttaa kala- ja kasviöljyjen avulla pötsin biohydrogenaatioon siten, että maitorasvan CLA-pitoisuus nousee, sekä selvittää, mitkä tekijät mahdollisesti aiheuttavat maitorasvan depressiota. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, ovatko kalaöljyn avulla saadut muutokset trans-C18:1 muodostumisessa yhteydessä ruokinnan monityydyttymättömien rasvahappojen lähteeseen. Tutkimus tehtiin neljällä pötsifistelöidyllä Ay-rotuisella lypsylehmällä, joiden perusrehuina olivat rajoittuneesti käynyt nurmisäilörehu sekä ohrapohjainen väkirehu suhteessa 60:40 (kontrolliruokinta). Koe suoritettiin 4 x 4 latinalaisen neliön koemallin mukaan, ja koekäsittelyinä olivat (1) kontrolli, (2) kalaöljy 200 g/pv (K), (3) kalaöljy 200 g/pv + auringonkukkaöljy 500 g/pv (KA; runsaasti linolihappoa) sekä (4) kalaöljy 200g/pv + pellavaöljy 500 g/pv (KP; runsaasti linoleenihappoa).
Öljylisät vaikuttivat eri tavoin maitorasvan CLA-pitoisuuteen. Näistä KP-käsittely nosti cis-9,trans-11 CLA:n pitoisuutta KA-käsittelyyn verrattuna (3143 ja 1842 mg/100 g rasvahappoja; RH, vastaavasti). Lisäksi se nosti trans-11 C18:1 pitoisuutta enemmän kuin kalaöljy-linolihappolisä (P<0.01) (KP ja KA 7.66 ja 4.68 g/100 g RH, vastaavasti). Kasviöljylisät nostivat trans-10 C18:1 pitoisuutta pelkkään kalaöljyyn verrattuna (P<0.01), ja KA-käsittely nosti sitä enemmän kuin KP-käsittely (P=0.07) (KA ja KP 9.43 ja 6.85 g/100 g RH, vastaavasti), samoin kuin trans-10, cis-12 CLA:n pitoisuutta (KA ja KP 21.5 ja 5.78 g/100 g RH, vastaavasti).
Tämän kokeen perusteella kalaöljy-linoleenihappolisä nostaa maidon CLA-pitoisuutta enemmän kuin kalaöljy-linolihappolisä, kun lehmä on nurmisäilörehupohjaisella ruokinnalla. Vaikka kalaöljy-linolihappokäsittely nosti maidon rasvasynteesin estoon liitettyjen trans-10, cis-12 CLA:n ja trans-10 oktadekeenihapon pitoisuuksia, se ei kuitenkaan pienentänyt maidon rasvapitoisuutta kalaöljy-linoleenihappokäsittelyyn verrattuna, joten tämän kokeen perusteella pelkästään nämä rasvahapot eivät selitä maitorasvan depressiota. Kalaöljyn lisänä annetut kasviöljyt nostivat trans-oktadekeenihappojen (P<0.001) ja pienensivät lyhytketjuisten rasvahappojen (P<0.001) pitoisuutta maidossa pelkkään kalaöljyyn verrattuna, joten on mahdollista, että nämä käsittelyt ovat nostaneet maitorasvan sulamispistettä siinä määrin, että sen eritys maitorauhasessa on hidastunut.
Tutkimus kuuluu MTT:ssä meneillään olevaan EU:n rahoittamaan BioCLA-projektiin (Production of CLA enriched dairy products by natural means).

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2006-01-31