Kalaöljyn vaikutus rasvahappojen biohydrogenaatioon ja maidon rasva-happokoostumukseen

Kirjoittajat

  • Piia Kairenius MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Aila Vanhatalo MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Mikko Griinari Helsingin yliopisto, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
  • Vesa Toivonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Pekka Huhtanen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Kevin Shingfield MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

Avainsanat:

Kalaöljy, biohydrogenaatio, linolihappo, CLA, trans-rasvahapot, vakseenihappo, EPA, DHA, lypsylehmä

Abstrakti

Linolihapon (C18:2n-6) biohydrogenaatio etenee pääsääntöisesti cis-9, trans-11 CLA:n kautta vakseenihapoksi (trans-11 C18:1) ja edelleen steariinihapoksi (C18:0). Koska epätäydellisen biohydrogenaation välituotteena pötsiin saattaa kertyä vakseenihappoa, joka muuttuu maitorauhasessa Δ9-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta CLA:ksi, biohydrogenaation merkitys CLA-tutkimuksessa on korostunut huomattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä kalaöljyn annostustasolla vakseenihapon kertyminen pötsiin, ja sen seurauksena maidon CLA-pitoisuus voidaan optimoida. Kalaöljyä käytettiin maidon CLA-pitoisuutta tehostavan ruokinnan malliaineena.
Koe suoritettiin 4 x 4 latinalaisen neliön koemallin mukaan. Kalaöljyä lisättiin lypsylehmien väkirehuun 0, 75, 150 ja 300 g/pv. Ruokasulan virtaus pötsistä määritettiin ottamalla näytteet satakerrasta. Kalaöljyn lisäys alensi säilörehun kokonaiskuiva-aineen syöntiä, mutta ei vaikuttanut väkirehujen syöntiin. Koska linoleenihappo oli säilörehun pääasiallisin pitkäketjuinen rasvahappo, sen saanti aleni säilörehun syönnin alentuessa. Väkirehun merkittävimmät rasvahapot olivat öljyhappo ja linolihappo. Kalaöljy sisälsi runsaasti eikosapentaeeni- (EPA C20:5n-3) ja dokoheksaeenihappoa (DHA C22:6n-3), joiden saanti lisääntyi odotetusti kalaöljyannosta lisättäessä. Suurin kalaöljyn lisäys vähensi lehmien maitotuotosta merkitsevästi. Kalaöljyllä ei ollut vaikutusta maidon valkuais- ja laktoosipitoisuuksiin. Maidon rasvapitoisuus sekä rasva- ja valkuaistuotokset pienenivät lineaarisesti kalaöljyannosta lisättäessä.
Vaikka steariinihapon virtaus pieneni ja oktadekeenihappojen (C18:1) kokonaisvirtaus lisääntyi lineaarisesti kalaöljyannosta lisättäessä, rasvahappovirtauksien merkittävimmät tulokset saatiin vakseenihapon ja trans-10-oktadekeenihapon osalta. Vakseenihapon virtaus lisääntyi siten, että suurimmalla kalaöljyannoksella sen virtaus kääntyi laskuun. Trans-10-oktadekeenihapon virtaus puolestaan lisääntyi voimakkaasti kalaöljyannosta lisättäessä. Kalaöljyn lisäys ei kuitenkaan vaikuttanut linolihapon ja CLA:n virtaukseen, mikä osoittaa, että kalaöljyn lisäys heikentää erityisesti trans-C18:1-rasvahappojen pelkistystä pötsissä.
Kalaöljyn lisäys muutti maidon rasvahappokoostumusta merkitsevästi. Maidon CLA-pitoisuus nousi kaikilla kalaöljykäsittelyillä ja suurin pitoisuus saavutettiin jo 150 gramman päivittäisellä kalaöl-jylisällä. Kalaöljyä edelleen lisättäessä maidon CLA-pitoisuus ei enää noussut. Trans-7, cis-9 CLA:ta ei muodostunut monityydyttymättömien rasvahappojen biohydrogenaatiossa yhtään, vaikka sen pitoisuus maitorasvassa oli huomattavan korkea. Muutokset maitorasvan C18:1-rasvahappoisomeerien pitoisuuksissa ilmaisivat hyvin satakerran ruokasulassa tapahtuneita muutoksia. Tässä kokeessa vakseenihapon muodostus pötsissä ja maidon CLA-pitoisuus olivat suurimmillaan 150 gramman kalaöljyannoksella.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2006-01-31