Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Avainsanat:
maidontuotanto, kilpailukyky, Viro, SuomiAbstrakti
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.
Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla sisämarkkina-alueella. Sisämarkkinat
helpottavat mm. tuotteiden liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Vapautuneet sisämarkkinat voivat
uhata yrityksiä, jotka tuottavat identtisiä tuotteista mutta eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla.
Tässä tutkimuksessa selvitetään maitotilojen kansainvälisen vertailuverkoston (IFCN-verkoston)
tilatietoja ja verkostossa kehitettyä simulointimallia hyväksi käyttäen Viron ja Suomen maitotilojen kilpailukykyä
vuonna 2003 sekä taloudellisten ja fyysisten tunnuslukujen (kilpailukyvyn) kehittymistä vuoteen
2010. Tilat on muodostettu maidontuotannon kansainvälistä vertailua varten ja ne kuvaavat alueelle ominaisuuksiltaan
tyypillisiä maitotiloja. Virosta vertailussa ovat mukana 35 ja 440 lehmän tilat ja Suomesta
Päijät-Hämeen 40 lehmän tila (B-tukialue) ja Pohjanmaan 40 lehmän tila (C2-tukialue). Mallin avulla
lasketaan maidontuotannon taloudellisia ja fyysisiä tunnuslukuja. Kilpailukykyä kuvaavana keskeisenä
tunnuslukuna käytetään maitokilon tuotantokustannusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään viljelijähaastattelujen
avulla, millaisia ovat maitotilojen liikkeenjohdon strategiat Virossa ja Suomessa.
Vuonna 2003 maidon tuotantokustannus oli Suomen tyypillisillä maitotiloilla korkeampi kuin Viron
maitotiloilla. Vaikka maidon tuotantokustannus oli Suomen tiloilla Viron tiloja korkeampi, olivat
myös tuotot (maidon tuottajahinta ja tuet) maitokiloa kohti Suomen tiloilla Viron tiloja korkeammat.
Tuella onkin suuri merkitys Suomen tilojen taloudessa. Tuen osuus Suomen tiloilla on noin 30 % lypsykarjatalouden
kokonaistuotoista. Simuloitaessa tilojen tuotantoa vuoteen 2010, Viron tyypillisillä maitotiloilla
kannattavuus paranee vuoteen 2003 verrattuna. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maidon tuottajahinnan
sekä pinta-alatukien kohoaminen. Suomen tyypillisillä maitotiloilla kannattavuus puolestaan
heikkenee tulevaisuudessa. Heikkenevä kannattavuuskehitys aiheutuu kustannusten noususta ja alenevasta
maidon hinnasta sekä tuesta.
Tulevaisuudessa Viron maidontuotanto tullee painottumaan yhä enemmän suuriin maatalousyrityksiin,
vaikka perheviljelmien merkitys maidontuotannossa on kasvanut Viron itsenäistymisen jälkeen.
Vuonna 2003 suurtiloilla tuotettiin kuitenkin noin 70 % kaikesta Virossa tuotetusta maidosta. Tutkimustulokset
osoittavat, että Viron tyypillisistä maitotiloista etenkin Viron 440 lehmän tilalla maidontuotannon
yksikkökustannukset ovat alhaiset ja tuotanto on kannattavaa. Viron 440 lehmän tila on tutkituista tiloista
kilpailukykyisin. EU:n myötä Viron maidontuotanto elää kuitenkin murroksen aikaa.
