Ruokajärjestelmämalli lähiruoan kestävyyden monitieteiseen tutkimukseen

Kirjoittajat

• Juha Helenius Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
• Esa Aro-Heinilä MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
• Reija Hietala-Koivu Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
• Hanna Ketomäki Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
• Minna Mikkola Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
• Helmi Risku-Norja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
• Laura Seppänen Ruralia instituutti, Helsingin yliopisto
• Marko Sinkkonen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
• Antto Vihma MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
• Hanna Virtanen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76789

Avainsanat:

alue-ekologia, aluetalous, biologinen diversiteetti, lähiruoka, malli, oppiminen, paikallisuus, ruokajärjestelmä, taloudellinen diversiteetti, toimija, ympäristövaikutus

Abstrakti

Paikallinen ruokajärjestelmä, lähiruoka, on erityisesti globaalistuvan ruokajärjestelmän vastakohtana
kiinnostava tutkimuskohde. Ruokajärjestelmän paikallistamisella tavoitellaan ruoan tasaveroista ja
yhteisöllisesti omatoimista saavutettavuutta, taloudellista ruokaturvaa sekä vastuullisuutta ruoan tuotannon
luonnonvaroista ja tuotantoympäristöstä. Nämä tavoitteet liittyvät läheisesti väestö-, talous-, ympäristö- ja
kulttuurisiin kysymyksiin analyysin mittakaavasta riippumatta.
Olemme tutkineet ruokajärjestelmän paikallistamisen vaikutuksia ja siihen liittyviä
oppimishaasteita kunta- ja maakuntatasolla Etelä-Savossa. Tämänkaltainen kansallista mittakaavaa
paikallisempi lähiruoka-ajattelu ilmaantui etenkin maaseudun toimijoiden hankkeisiin 1990-luvun
loppupuolella reaktiona maaseudun elinolojen ja -keinojen taantumiseen. Hankkeessa kehitimme
monitieteiseen kommunikointiin ja tieteiden-väliseen yhdistämiseen tähtäävän käsitteellisen LOFO
järjestelmämallin. Mallissa ruokajärjestelmän ajatellaan muodostuvan kolmesta osajärjestelmästä, jotka
olivat yhteiskunnallis-taloudellinen, biofysikaalinen sekä toiminnan osajärjestelmä.
Yhteiskunnallis-taloudellinen osajärjestelmä sisältää normatiivisen ja taloudellisen 'ympäristön',
samaan tapaan kuin biofysikaalinen osajärjestelmä sisältää fyysisen ja biologisen ympäristön. Näiden
ehdoilla, niihin sopeutuen ja niitä muuntaen kaikki toiminnan osajärjestelmän osakkaat tuottajasta ruoan
kuluttajaan toimivat ja tekevät ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä. Teimme jokaista osajärjestelmää
koskien menetelmällisiä rajauksia ja valintoja, ja toteutimme osajärjestelmäkohtaiset osatutkimukset
menetelmällisesti erillisinä tieteenalakohtaisina harjoitelmina. Näin ollen tuloksemme ovat ikäänkuin
näytteitä tai palasia systeemimallin tarjoamaan kokonaisvaltaisempaan palapeliin.
Toiminnan osajärjestelmään sisältyy keskeisen tärkeänä ruokajärjestelmään osallisten 'voimaannuttaminen'
sekä lisäksi prosessi, jossa paikalliset yhteisöt neovottelevat yhteisestä tulevaisuudestaan ja
tunnistavat sen mahdollisuuksia. Lisäksi tuloksemme tukevat ruoan 'valuma-alue' (foodshed) -ajattelua: on
välttämätöntä sisällyttää sekä maatilojen ja maaseudun ruoan 'lähde'- (source) että taajamien ja kaupunkien
ruoan 'kohde'- (sink) alueet paikallisen järjestelmän rajauksen sisään.