Mansikantuotannon kilpailuetu Suomessa ja Virossa
Avainsanat:
kilpailukyky, mansikan viljely, kilpailuteoria, tuotantokustannus, tuottoAbstrakti
Euroopan unionin kevään 2004 laajentumisen myötä Suomi ja Viro kuuluvat samaan sisämarkkina-alueeseen, minkä pelätään lisäävän kilpailua mansikantuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Suomen ja Viron mansikantuotannon kilpailukykyä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä Porterin kilpailuteorioihin perustuen.
Mansikka on sekä Suomessa että Virossa yksi tärkeimmistä marjakasveista. Vuonna 2003 Suomessa mansikkaa viljeltiin noin 3 800 hehtaarilla ja Virossa 1 200 hehtaarilla. Suomen ja Viron mansikantuotannon tekniikat ovat melko samanlaiset. Suurimpana erona Virossa on varhaisemmin alkava ja pidempään jatkuva kasvukausi.
Tutkimuksessa kilpailuetua tarkasteltiin hierarkkisesti siten, että yritystason kilpailuedusta tarkastelu laajennettiin toimialatason kilpailuedun tarkasteluun ja edelleen maatason tarkasteluun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimuksessa aineistona käytettiin tilastoaineistoja, MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja sekä Virossa mansikkatiloille tehtyä kyselyaineistoa.
Tutkimuksen mukaan Suomen suurilla mansikkatiloilla mansikantuotannon kulut olivat noin 2,0 €/kg, keskisuurilla 2,7 €/kg ja pienillä 2,8 €/kg. Virossa mansikantuotannon kulut olivat suurilla mansikkatiloilla 0,62 €/kg, keskisuurilla 0,82 €/kg ja pienillä 1,24 €/kg. Mansikantuotannon kulut sisälsivät ainoastaan suoraan mansikantuotantoon ja ainoastaan todellista rahan liikettä aiheuttavat kulut.
Tutkimuksen tulosten mukaan Virolla oli yritystasolla kustannusetu mansikan tuottamisessa suurilla ja keskisuurilla mansikkatiloilla. Kustannusetu muodostui pääasiassa Viron alhaisemmista palkkakustannuksista. Tämä kustannusetu ei kuitenkaan ole pysyvä, sillä esimerkiksi vuodesta 1998 vuoteen 2003 Viron palkkataso on noussut 67 prosenttia ja tulee ilmeisesti edelleenkin nousemaan.
Toimialatasolla mansikantuotannon kilpailuetua tarkasteltiin viiden eri osatekijän avulla, mitkä olivat 1) alan kilpailijat, 2) alan mahdolliset tulokkaat, 3) ostajat, 4) korvaavat tuotteet ja 5) toimittajat. Toimialatasolla Suomen vahvuus oli markkinarakenne, sillä suuri osa Suomessa tuotetuista mansikoista myydään suoraan tilalta joko valmiiksi poimittuna tai itsepoimintana suoraan kuluttajille. Virossa merkittäviä määriä mansikkaa myydään suoraan teollisuudelle, mutta teollisuuden ostot tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti vähenemään. Toimialatasolla Viron vahvuus oli mansikoiden kysynnän lisääntyminen, mikä aiheutuu elintason noususta ja kotitarveviljelyn vähenemisestä.
Maatasolla kilpailuedun tarkastelu perustui neljään eri osatekijään, mitkä olivat 1) tuotannontekijä olot, 2) yrityksen strategia, rakenne ja kilpailuympäristö, 3) kysyntäolot ja 4) lähi- ja tukialat. Suomen vahvuuksia maatasolla olivat runsas mansikan tutkimustoiminta ja kehittynyt infrastruktuuri. Tarkasteltaessa markkinainformaatioon perustuvan laskentamallin perusteella kilpailuetua, todettiin Virolla olevan Suomeen verrattuna kilpailuetu mansikantuotannossa.
