Navetoiden ja sikaloiden pintojen puhtauden mittaaminen eläinten hyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa

Kirjoittajat

• Hanna-Riitta Kymäläinen
• Risto Kuisma
• Jenni Määttä Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Agroteknologian laitos, PL 28 (Koetilantie 3), 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76810

Avainsanat:

puhdistuvuus, puhtaus, karjasuoja, navetta, sikala, lattia, pinta, tuotantoeläin, hyvinvointi

Abstrakti

Karjasuojien pintojen puhtaus on merkittävä elintarvikkeiden laatuun, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja
työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää navetoiden
ja sikaloiden puhtaustutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joita tässä kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti
eläinten hyvinvointitutkimusten näkökulmasta.
Visuaaliset puhtauden arviointimenetelmät painottuivat kenttätutkimuksissa. Myös lupaaviksi
osoittautuneita optisten menetelmien sovelluksia sisältyi joihinkin kenttätutkimuksiin. Tarkasteltaessa
karjasuojien pintojen puhtaustutkimuksia kokonaisuutena, tuotantoeläinten hyvinvointi oli tärkein motiivi
kenttätutkimuksissa, joissa käytettiin visuaalista pintojen puhtauden arviointia. Laboratoriotukimuksiin
sisältyi laajempi valikoima instrumentaalisia, mikrobiologisia ja visuaalisia menetelmiä sekä niiden
yhdistelmiä. Mikrobiologisia pintojen puhtauden arviointimenetelmiä oli käytetty sekä laboratorio- että
kenttätutkimuksissa. Tuotantoeläinten hyvinvointi liittyi näiden tutkimusten aiheista noin puoleen.
Instrumentaaliset menetelmät, mm. kolorimetria, optiset menetelmät ja kvantitatiiviset radiokemialliset
menetelmät, olivat tyypillisiä muissa kuin eläinten hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa.
Useissa tutkimuksissa pintojen tai tuotantotilojen rakenteiden puhtautta arvioitiin epäsuorasti.
Tyypillinen epäsuora menetelmä oli kotieläinrakennusten puhtauden arviointi eläimen kehon puhtauden
visuaalisen tarkastelun avulla. Sikojen käyttäytymisen todettiin eräässä tutkimuksessa olleen yhteydessä
ruokintalaitteen puhtauteen. Myös elintarvikkeiden, kuten maidon puhtauden mittaamisella voidaan selvittää
välillisesti tuotantolaitteiden ja –tilojen pintojen puhtautta.
Pinnan puhtaus vaikuttaa mm. tautien leviämiseen, lattian liukkauteen ja sisäilman laatuun,
jotka ovat yhteydessä tuotantoeläimen hyvinvointiin. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää mm.
kokeellisten tutkimusten menetelmävalinnoissa.