Juomaveden lämpötilan vaikutus maitorotuisten sonnivasikoiden kasvuun, rehun syöntiin ja veden juontiin
Avainsanat:
vasikat, juomaveden lämpötila, veden juonti, syönti, kasvuAbstrakti
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää juomaveden lämpötilan vaikutus nuorten nautojen (2 vk - 6 kk)
kasvuun, rehun syöntiin ja veden juontimäärään. Yksi koe sisälsi 30 maitorotuista sonnivasikkaa, jotka
olivat kokeen alkaessa keskimäärin 2 viikon ikäisiä. Eläimet jaettiin kokeen alussa täysin satunnaisesti
kahdelle käsittelylle: käsittely 1 = kylmä juomavesi ((+6) – (+8) °C) = K, käsittely 2 = lämmin juomavesi
((+16) – (+17) °C) = L. Vasikat kasvatettiin kuudessa ryhmäkarsinassa (5 vasikkaa / karsina), ja
tämä koeasetelma toistettiin yhteensä neljä kertaa vuosien 2004–2007 aikana, jolloin molemmilta koekäsittelyiltä
saatiin yhteensä 12 karsinakohtaista havaintoa (60 vasikkaa/koekäsittely). Juottokaudella
(eläinten ikä 2vk – 2,5 kk) kaikki vasikat saivat vapaasti nurmisäilörehua, kuivaa heinää ja teollista
täysrehua. Teollista juomarehua vasikat saivat juottokaudella 7,5 litraa päivässä.
Vasikat vieroitettiin juotolta 2,5 kuukauden iässä ja juoton jälkeisellä jaksolla (eläinten ikä 2,5 –
6 kk) ne saivat vapaasti nurmisäilörehua sekä väkirehua maksimissaan 3 kg eläintä kohti päivässä.
Vasikat saivat väkirehuna teollista täysrehua 4,5 kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen teollinen täysrehu
korvattiin ohralla ja rypsillä. Juomavettä molempien koeryhmien vasikat saivat vapaasti juomakupeista
koko kokeen ajan. Vasikoiden kasvua seurattiin punnitsemalla eläimet kahden viikon välein
juottokokeen aikana ja neljän viikon välein juottokauden jälkeen. Tuloksia laskettaessa neljän kokeen
tulokset yhdistettiin. Molemmilla koekäsittelyllä oli 12 toistoa, jotka muodostuivat viiden vasikan
ryhmistä.
Juottokaudella L-ryhmän vasikat joivat merkitsevästi enemmän vettä kuin K-ryhmän vasikat
(2,8 vs. 1,9 litraa/eläin/päivä, p<0,001). Vasikoiden kasvussa (704 vs. 711 g/pv) ja rehun syönnissä
(1,39 vs. 1,36 kg ka/pv) ei kuitenkaan ollut eroa koekäsittelyjen välillä. Näin ollen myöskään rehun
muuntosuhde ei eronnut käsittelyjen välillä. Juottokauden jälkeisellä jaksolla L-ryhmän vasikat joivat
suuntaa antavasti enemmän vettä kuin K-ryhmän vasikat (16.3 vs. 15.3 litraa/eläin/päivä, p=0.08).
Kasvuissa (1293 vs. 1282 g/pv) ja rehun syönnissä (4,80 vs. 4,73 kg ka/pv) ei sen sijaan ollut eroa
koeryhmien välillä myöskään juoton jälkeisellä jaksolla.
Tulosten perusteella juomaveden lämpötilan nostaminen +6 celsiusasteesta +16 celsiusasteeseen
ei vaikuta maitorotuisten sonnivasikoiden kasvuun, rehun syöntiin eikä rehun hyväksikäyttöön. Sen
sijaan veden juontimäärä lisääntyi jonkin verran juomaveden lämpötilan nousun seurauksena. Näiden
tulosten perusteella lämpimän juomaveden järjestämisestä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ei
pystytä kattamaan parantuneilla kasvutuloksilla eikä parantuneella rehun hyväksikäytöllä.
