Lihasikalassa kiinnitettävä huomiota porsaserän laatuun ja sikalan tyhjennystapaan

Kirjoittajat

• Jarkko K. Niemi MTT taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki
• Marja-Liisa Sevón-Aimonen MTT biotekniikka ja elintarviketutkimus, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76846

Avainsanat:

Sika, teurastuksen ajoitus, dynaaminen optimointi, kasvumalli

Abstrakti

Teurastuksen ajoitus on tärkeä lihasikojen kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Liian aikaisin
teurastettaessa osa sian kasvupotentiaalista jää käyttämättä ja liian myöhään teurastettaessa sian paras kasvupotentiaali
on jo käytetty. Sikojen kasvukyvyssä ja siten teuraspainoissa voi kuitenkin olla suuria eroja,
jolloin tuottajan ongelmana on valita koko kasvatuserän kannalta optimaalinen teurastusajankohta. Teurastuksen
ajoituksen taloudellista merkitystä lisää se, että teurastamot maksavat alempaa hintaa niin sanotun
kärkipainovälin ylittävistä tai alittavista ruhoista. Ruhojen hinnoittelusta ja painovaihtelusta aiheutuvien
tulonmenetysten vähentämiseksi tuottaja voi lähettää siat teuraaksi joko yhdessä tai useammassa erässä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä vaiheessa tuottajan kannattaa teurastaa sika,
miten nopeasti kertatäyttöinen sikala kannattaa tyhjentää silloin, kun sikojen kasvukyky vaihtelee, ja miten
paljon kertatäyttöisessä sikalassa on hyötyä teurastusten jaksottamisesta useaan erään. Tutkimuksessa verrattiin
kahta erilaista sikalan tyhjennystapaa, joissa 1) kaikki siat lähetetään samana päivänä teuraaksi (kertatyhjenteinen
sikala) tai 2) siat voidaan lähettää teuraaksi enintään kymmenessä yhtä suuressa erässä (jaksotettu
teurastus). Molemmissa vaihtoehdoissa uudet porsaat tuodaan vasta viimeisten sikojen lähdettyä
teuraaksi. Tutkimuksessa kehitettiin stokastinen dynaaminen optimointimalli, joka maksimoi sikapaikan
tuoton. Tämä tavoite on tärkeä sikatalouden kilpailukyvyn kannalta, sillä tuotanto on pääomavaltaista. Mallissa
kasvatuserän porsaat tuodaan sikalaan yhdessä erässä. Kunkin sian kasvu kuvataan mekanistista kasvumallia
hyödyntäen. Malli optimoi teurastuksen ajoituksen kullekin ryhmän sialle ottaen huomioon muiden
kasvatuserän sikojen painon, kasvukyvyn ja teurastuksen ajoituksen.
Tulosten mukaan kasvatuserän nopeimmin kasvavat siat kannattaa teurastaa, kun ne saavuttavat
kärkipainovälin ylärajan. Sen sijaan kasvatusryhmän hitaimmin kasvavat siat kannattaa myydä teuraaksi jo
niiden ollessa kärkipainovälin alarajan tuntumassa. Tulos johtuu siitä, että hidaskasvuiset siat ovat muita
sikoja heikompituottoisia ja siitä, että loppuja sikapaikkoja ei kannata makuuttaa tyhjillään muutaman hidaskasvuisen
sian vuoksi.
Tulosten mukaan mahdollisuus jakaa teurastukset useaan erään nostaa sikapaikan tuottoa 4,6 - 8,5
eurolla vuodessa, mikä esimerkiksi 500 sian sikalassa vastaa tuhansien eurojen lisätuottoa vuodessa. Matala
sianlihan hinta, kapea kärkipainoväli ja sikatalouden tukien irrottaminen tuotannosta lisäävät teurastusten
jaksottamisen kannattavuutta ja pidentävät sikalan tyhjennysaikaa. Myös tilalla käytetty eläinaines, kuten
rotuyhdistelmä, vaikuttaa optimaaliseen teurastustapaan. Kun sikojen kasvukyvyn hajonta lisääntyy 15 %,
sikapaikan tuotto laskee tulosten mukaan 3,2 euroa vuodessa. Tulokset viittaavatkin siihen, että lihasikala
voi parantaa kilpailukykyään, jos se kiinnittää huomiota porsaiden tasalaatuisuuteen ja teurastuksen ajoitukseen.