Punahomealttius ohra- ja kauralajikkeissa
Abstrakti
Mykotoksiinit muodostavat turvallisuusriskin viljaa ravintona käyttäville ihmisille ja viljarehua syöville eläimille. Toksiineista johtuvat syömis- ja lisääntymishäiriöt voivat johtaa huomattaviin taloudelliiin menetyksiin kotieläintuotannossa. Viileän ilmaston maissa Fusarium-suvun sienet ovat yleisimpiä toksiinien muodostajia viljassa. Kasvukauden kuluessa saatu tartunta jyvissä voi johtaa sopivissa oloissa toksiinien muodostumiseen. Viljalajeista kauraa pidetään alttiina Fusarium-tartunnalle ja sillä tavataan usein korkeita toksiinipitoisuuksia. Ohra on kuitenkin yhtä yhtä arka tartunnalle ja sillä tavataan myös runsaasti toksiineja.
Punahomeita aiheuttavien Fusarium-sienten tartuntaa määritettiin MTT Ylistaron toimipaikan virallisissa lajikekokeissa 2008-2009 vertailtavina olevista kaura- ja ohralajikkeista. Ohrasta tutkittiin kumpanakin vuonna 31 lajiketta. Kauran lajikkeita ja jalostuslinjoja tutkittiin 2008 24 ja 2009 20. Tähkä- ja röyhynäytteitä otettiin koealueilta, joita ei käsitelty fungisideilla. Fusarium-tartunnan kehitystä seurattiin tähkälle tulosta aina valmiiseen satoon asti.
Kahden kesän olosuhteet olivat erilaisia sade- ja lämpöoloiltaan. Kesä 2008 oli viileä ja sateinen, 2009 kuivempi ja lämpimämpi. Ohrista monitahoiset lajikkeet olivat 2008 alttiimpia Fusarium-tartunnalle kuin kaksitahoiset. Kesän 2009 havainnoissa Fusarium-tartunta runsastui nopeammin kuin edellisenä vuonna. T2/HT-2-toksiinien muodostajista F. langsethiae- laji tartutti silloin kauran lisäksi ohraa verrattain runsaasti jo heinäkuun jälkipuoliskolla. Myös deoksinivalenolin (DON)-muodostajien määrä lisääntyi jo ennen elokuuta eräillä lajikkeilla.
Lajikkeiden välillä oli suuria eroja Fusarium-tartunnassa. Aikaiset lajikkeet säästyvät usein hometartunnoilta myöhäisiä paremmin, mutta kaikki lajikkeiden väliset erot eivät selity niiden valmistumisella. Kauralla DON-muodostajia havaittiin ennen sadonkorjuuta eniten ‘Aslak’-, ‘Fiia’-, ‘Ivory’ ‘Julius’-‘Steinar’-, ja ‘Roope’-lajikkeilla. Ohrista eniten tartuntaa todettiin ‘Olavi’-, ‘Vilde’-, ‘Einar’-, ‘Edel’-, ‘Conchita’-, ‘Ingmar’-, ‘Afrodite’-, ‘Kunnari’- ja ‘Maltasia’-lajikkeilla.
T2/HT-2 -toksiinien muodostajia oli valmistuvassa sadossa 2008 vähemmän kuin 2009. Kaura- lajikkeista ‘Eemeli’, ‘Roope’, ‘Aarre’, ‘Carron’ ja ‘Ivory’ saivat kohtalaisesti tartuntaa. Ohralla lajeja esiintyi 2008 vähän. Kuitenkin 2009 ohralajikkeilla F. langsethiae oli jopa yleisempi kuin kauroilla. Erityisesti ‘Umbrella’, ‘Maltasia’ ja ‘Olavi’ olivat saastuneita.
Tutkimus täydentää lajikekokeista tehtäviä kasvitautihavaintoja, mutta ei pysty tuottamaan tietoa kaikista lajikkeista. Fusarium-alttius ennakoi sadon hävikkiä surkastuneina jyvinä ja laatua elintarvikkeeksi, rehuksi ja mallastukseen. Fusarium-alttiuden tunteminen auttaa arvioimaan myös tuotetun sadon toksiiniriskiä.
