Typpi- ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen palkokasveja tehokkaasti hyödyntämällä (MoniPalko)
Avainsanat:
biologinen typensidonta, viherlannoitus, viljelyjärjestelmä, kasvinsuojelu, herne, härkäpapuAbstrakti
Vuonna 2008 lannoitekustannukset nousivat jyrkästi ja niiden osuus viljanviljelyn kustannuksista oli noin 20 % eli lähes yhtä suuri kuin pääomakustannus. Sittemmin niin energian kuin kasvinviljelytuotteidenkin hinnat ovat laskeneet, mutta viljanviljelyn hehtaaria kohti kuluttamasta energiasta lähes puolet käytetään lannoitteisiin. Lannoitetypen saatavuuden riippuvuus uusiutumattomista energialähteistä aiheuttaa sen, että typen saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Tehokas keino typpilannoitustarpeen vähentämiseksi on ilmakehän typpeä sitovien palkokasvien käyttö niin karkea- kuin valkuaisrehun tuotannossa ja viherlannoitteena. Nykyistä laajempi palkoviljojen viljely kasvattaisi Suomen valkuaisomavaraisuutta.
Tutkimus on jatkoa aiemmille palkokasvien hyväksikäyttöä tutkineille hankkeille. Aiempien ja käynnissä olevien muiden sekä tämän tutkimuksen tuottamaa biologista ja teknistä tietoa yhdistetään käsillä olevan hankkeen talousosiossa.
Tutkimuksen tavoitteena on
1.Kehittää ja mallintaa uusimpaan tutkimustietoon perustuvia viljelymenetelmiä ja –järjestelmiä, joissa palkokasvit ovat osa taloudellista ja ravinteiden käytön kannalta tehokasta tuotantoa. Tavoitteena on kehittää taloudellisesti ja ekologisesti nykyistä kestävämpiä viljelyjärjestelmiä Suomen olosuhteisiin.
2.Etsiä keinoja, joilla parannetaan palkoviljojen sadontuottoa ja lisätään niiden viljelyvarmuutta sekä laajennetaan kasvilajivalikoimaa.
3.Kehittää keinoja erityisesti palkokasvien sitoman typen hyväksikäytön tehostamiseksi väkilannoitetypen korvaajina.
4.Siirtää olemassa olevaa ja hankkeessa tuotettavaa tutkimustietoa käytännön toimijoille heidän omaan toimintaansa sovellettavaksi.
Tutkimuksessa käytetään taloudellista mallintamista ja tuotantomalliratkaisuja sekä kenttäkoe- ja analyysimenetelmiä viherlannoituksen käytön tehostamiseen, palkoviljojen viljelytekniikan parantamiseen sekä laji- ja lajiketutkimukseen sovellettuna. Palkokasvien typensidontapotentiaalia ja sitä kautta syntyvää typpilannoitteiden korvaamismahdollisuutta arvioidaan myös koko maan tasolla.
Tutkimus toteutetaan monitieteisenä tutkimuksena pääasiassa MTT:ssa talous- ja kasvintuotannontutkimuksen yhteistyönä sekä yhdessä Helsingin yliopiston soveltavan biologian ja kotieläintieteen laitoksen kanssa. Viherlannoituskokeiden biokaasuosio suoritetaan yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa. Kasvintuotannon kokeet suoritetaan Jokioisilla ja Mikkelissä. MTT Taloustutkimus vastaa taloudellisen mallinnuksen suorittamisesta.
Tutkimus aloitettiin 1.4.2009 ja hanke jatkuu vuoden 2012 maaliskuun loppuun saakka.
