Pikkuvasikoiden kasvatus eristämättömissä olosuhteissa - kirjallisuusselvitys

Kirjoittajat

• Leena Tuomisto
• Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76882

Avainsanat:

vasikat, tuotantoympäristöt, kylmäkasvatus, iglut, lämmönsäätely, tuotanto, terveys

Abstrakti

Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli koota tutkittua tietoa pikkuvasikoiden lämmönsäätelyn
fysiologiasta ja kylmässä kasvattamisen vaikutuksesta pikkuvasikoiden terveyteen, tuotantoon ja hyvinvointiin.
Vasikat ovat vanhempia eläimiä heikommin varustettuja selviytymään äärilämpötiloissa.
Kyky sietää alhaisia lämpötiloja kehittyy vasikan kasvaessa. Iän myötä vasikan lämpöeristys paranee:
karvapeite tihenee ja pitenee, iho paksunee ja ihonalainen rasva lisääntyy. Termoneutraalilla alueella
vasikka säilyttää ruumiinlämpönsä tasaisena pelkästään fysikaalisen lämmönsäätelyn keinoin vähentämällä
tai lisäämällä elimistöstä tapahtuvaa lämmönhukkaa. Tämä tapahtuu säätelemällä iholle virtaavan
veren määrää, sydämen sykettä, hengitystiheyttä ja ihon karvojen asentoa. Alemman kriittisen
lämpötilan alapuolella vasikan on myös lisättävä aineenvaihdunnallista lämmöntuottoaan säilyttääkseen
tasaisen ruumiinlämpötilansa. Tämä tapahtuu lihasvärinällisen ja lihasvärinättömän (ruskean
rasvakudoksen aktivoituminen) lämmöntuoton avulla. Maksimaalisen lämmöntuoton ollessa käynnissä
vastasyntyneen vasikan energiavarastot kuluvat loppuun noin 18 tunnissa. Lihasvärinä lakkaa vasikan
ydinlämpötilan laskettua 6–8 °C:lla. Ruumiinlämmön edelleen laskiessa vasikka kuolee. Suomen nykyisen
eläinsuojelulainsäädännön mukaan vasikat on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen. Vasikoilla
on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat, sulaa juomavettä sekä kuivikepohjainen suoja
epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Pikkuvasikoiden kasvua ja rehunkäyttöä kylmissä olosuhteissa on
tutkittu melko laajasti ristiriitaisin tuloksin. Vasikat ovat kasvaneet heikommin, yhtä hyvin tai jopa
paremmin kylmissä kuin lämpimissä olosuhteissa. Kylmissä olosuhteissa kasvatus on lisännyt vasikoiden
rehun syöntiä tai ei ole vaikuttanut siihen. Talvella vasikan rehunkulutuksen on laskettu olevan
3–4 % suurempi eristämättömässä kuin eristetyssä kasvatusympäristössä. Eläimestä tapahtuva lämmönhukka
on pienin asennoissa, joissa vartalon lämpöä luovuttava pinta-ala on mahdollisimman pieni.
Kylmissä oloissa vasikat voivat vähentää lämmönhukkaansa ja säästää energiaa lisäämällä kokonaismakuuaikaa
sekä makaamalla enemmän käpertyneenä ja kiinni toisessa eläimessä. Ulkokasvatuksen
vaikutusta vasikoiden terveyteen on tutkittu paljon. Iglukasvatuksen on usein havaittu vähentävän
hengitystietulehduksia ja ripulia verrattuna sisäkasvatukseen, mutta vastakkaissuuntaisiakin tutkimustuloksia
on saatu.