Säilöntäaineen ja –ajan vaikutus hukkakauran itävyyteen jyväsäilönnässä
Avainsanat:
hukkakaura, Avena fatua, itävyys, jyväsäilöntä, propionihappo, urea, ilmatiivis säilöntäAbstrakti
Viljan tuoresäilöntämenetelmät, jyvä- ja murskesäilöntä ovat varteenotettavia vaihtoehtoja kuivatukselle öljyn hinnan kallistuessa. Jyväsäilöttäessä vilja puidaan myöhemmin kuin kokoviljasäilörehua korjattaessa ja itävien hukkakauran (Avena fatua L.) siementen riski on suurempi. Tuoresäilönnässä vältetään kuivurin kautta tuleva hukkakauran leviämisriski. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, säilyykö hukkakauran siementen itävyys propionihapolla, urealla tai ilmatiiviisti ilman säilöntäainetta jyväsäilötyssä viljassa.
Hukkakaura kerättiin yksityiseltä tilalta hukkakauran saastuttamasta ohrakasvustosta ennen oh-ran puintia varisemisen estämiseksi. Hukkakauran jälkituleentuminen tapahtui huoneenlämmössä. Säilönnässä käytetty ohra puitiin jyväkosteuden ollessa 25 % MTT:n pellolta Jokioisilla ja säilöttiin hukkakauran siementen kanssa pieniin koesiiloihin. Kokeessa oli kolme säilöntäainekäsittelyä (ilman säilöntäainetta, propionihappo ja urea), kaksi siilon sulkemistapaa (avoin normaalin jyväsäilönnän tapaan ja tiiviisti suljettu siilo) sekä kaksi säilöntäaikaa (3 ja 12 viikkoa). Kullakin käsittelyllä tehtiin kolme rinnakkaissiiloa eli yhteensä 36 siiloa. Kutakin säilöntäainekäsittelyä varten sekoitettiin 100 g hukkakauran siemeniä ja 900 g ohran jyviä, joihin levitettiin säilöntäaineet: 99-prosenttista propionihappoa 1 % tai ureaa 2,5 % viljan tuorepainosta. Urea levitettiin vesiliuoksena. Hukkakauran siemeniä säilöttiin ohran jyvien seassa 300-400 siementä/siilo. Lisäksi säilöntäaineella käsitellyistä eristä erotettiin noin 50 hukkakauran siementä pintanäytteeksi avoimiin siiloihin. Hukkakauran siementen itävyys määritettiin Eviran Tutkimus- ja analytiikkaosaston Kasvianalytiikkayksikön laboratoriossa Loimaalla ja säilöntälaatuanalyysit tehtiin MTT:n Eläinravitsemusryhmän laboratoriossa Jokioisilla.
Hukkakauran itävyys oli säilöttäessä 61 %. Kaikissa propionihapolla ja urealla säilötyissä suljetuissa ilmatiiviissä siiloissa hukkakauran itävyys oli hävinnyt kolmessa viikossa. Avoimien siilojen pintaosassa parin sentin syvyydessä itävyys säilyi osassa siemeniä, mutta syvemmällä olleiden siementen itävyys oli tuhoutunut. Propionihapolla säilöttyjen avoimien siilojen pinnassa oli itäviä hukkakauran siemeniä 3 viikon säilönnän jälkeen, mutta ei enää 12 viikon jälkeen. Urealla säilöttäessä pinnassa oli vielä 12 viikon säilönnän jälkeen yksi itävä siemen. Ilman säilöntäainetta jyväsäilötty hukkakaura ei menettänyt itävyyttään avoimessa eikä ilmatiiviisti suljetussa siilossa 3 viikon eikä 12 viikon säilönnän jälkeen, mutta itävyys väheni suljetussa ilmatiiviissä siilossa 16 prosenttiin 12 viikossa. Pidempää säilytystä ei tutkittu.
Tulosten perusteella propionihapolla ja urealla jyväsäilötyn hukkakauran itävyys häviää edellyttäen, että säilöntä tehdään huolellisesti ja siilo/auma/kasa peitetään tiiviisti. Avoimeen pintaan jäävät hukkakauran siemenet ovat riski, koska niiden itävyys voi säilyä todennäköisesti pinnan kuivumisen ja säilöntäaineen haihtumisen vuoksi. Erityinen riski on avoimeen kasaan ilman vaikutuksen alaiseksi jääneet hukkakauran siemenet, sillä dormanssi (itämislepo) saattaa suojata niitä itämiskykyisinä kauan.Vilja puidaan jyväsäilönnässä normaalia aiemmin, mutta osa hukkakauran siemenistä on jo saattanut varista. Toisaalta uudet sivuversot ennättävät tuottaa itämiskykyisiä siemeniä. Maahan varisseet siemenet voivat itää ja tuottaa itäviä siemeniä vielä syksyn aikana, joten hukkakaurainen alue pitää käsitellä glyfosaattivalmisteella tai muokata mekaanisesti torjuntasuunnitelman mukaan.
