Muuntogeeniset kasvit ja viljelijöiden eettiset arvot
Avainsanat:
viljelijät, etiikka, intrinsiset arvot, ekstrinsiset arvot, muuntogeeniset kasvit, geenitekniikka, bioteknologia, kasvintuotanto, innovaatioiden diffuusio, asenteet, theory of planned behavior (TPB)Abstrakti
GM-kasveihin ja niiden viljelyyn kohdistuu voimakkaita asenteita, joista osa pohjautuu viime
kädessä eettisiin arvoihin. Kuluttajien eettisten arvojen vaikutusta heidän suhtautumiseensa muuntogeenisiin
kasveihin on tutkittu selvästi enemmän kuin viljelijöiden. Ehkä siksi, että muuntogeenimyönteisten
viljelijöiden katsotaan olevan tästä teknologiasta potentiaalisesti hyötyvien joukossa.
Viljelijät ovat GM-kasvien käyttöönotosta päättäessään kahden tulen välissä: yhtäältä heitä työntävät
kohti teknologian käyttöönottoa sen potentiaaliset taloudelliset tai viljelytekniset hyödyt, toisaalta
heidän on otettava huomioon kuluttajien GM-kasveja koskevat mielipiteet, jotka ovat Euroopassa paljolti
muuntogeenikielteisiä tai –kriittisiä.
Kirjallisuustutkimuksen avulla perehdyttiin viljelijöiden eettisten arvojen rooliin heidän päättäessään
muuntogeenisten kasvien viljelyn käyttöönotosta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1)
missä määrin viljelijöiden intrinsiset ja ekstrinsiset eettiset arvot ohjaavat heidän päätöksentekoaan
GM-kasvien käyttöönoton suhteen; ja 2) missä määrin sellaiset eettiset perusperiaatteet kuin pyrkimys
hyvän tekemiseen, haitan tuottamisesta pidättäytyminen, reiluus ja oikeudenmukaisuus sekä valinnanmahdollisuus
ja itsemääräämisoikeus toteutuvat viljelijöiden osalta heidän tehdessään GM-kasvien
viljelyä koskevia valintoja ja päätöksiä? Aineistona oli 17 tieteellistä julkaisua vuosilta 1999-2006
yhdeksästä maasta. Suomesta ei ollut tutkimuksia saatavilla.
Viljelijöiden intrinsisiä arvoja suhteessa geeniteknologiaan ja GM-kasveihin oli selvitetty selvästi
vähemmän kuin ekstrinsisiä, ja esimerkiksi luonnollisuus/luonnottomuus argumentti esiintyi vain
yhdessä tutkimuksessa . Useimmissa maissa viljelijät olivat hyvin tietoisia GM-kasvien ruokaturvallisuuteen,
ympäristövaikutuksiin, eläinten hyvinvointiin ja maatalouden rakennemuutoksiin liitetyistä
näkökulmista. Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa GM-myönteisten viljelijöiden eettinen
arvopositio oli antroposentrisen (ihmiselle koituva hyöty)näkemyksen mukainen, kun taas luomuviljelijät
sekä muut tavanomaista maataloutta edustavat viljelijät korostivat GM-kasveihin liittyviä riskejä.
Eri maissa tuotetut viljelijätypologiat vastasivat hyvin toisiaan. Keskeiset asennetyypit olivat GM-kasvien
hyötyihin uskovat, riskien korostajat sekä fatalistit. Tavanomaista viljelyä edustavan viljelijäryhmän
sisälläkin on siis arvoheterogeenisuutta suhteessa GM-kasveihin. Jopa GM-kasvit tuotantoon
ottaneet viljelijät kyseenalaistivat ja uudelleenarvioivat tekemäänsä päätöstä jatkuvasti. Huolimatta
todetusta heterogeenisyydestä asenne- ja arvotasolla, taloudelliset ja markkinatekijät määräsivät silti
vahvasti viljelijöiden päätöksentekoa GM-kasvien käyttöönotosta. GM-kasveja koskevilla asenteilla ja
arvoilla näytti olevan taipumusta muuttua myönteisemmiksi GM-kasvien käyttöönoton jälkeen, kun
viljelystä kertyi kokemusta, mutta muutos myönteisempään suuntaan ei ollut yksiselitteistä kaikkialla.
Eettinen yhteensopivuus on termi, joka tulisi liittää yhdeksi innovaation attribuutiksi tarkasteltaessa
käyttöönottajien päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden merkitystä innovaation (esim. GM-kasvit)
diffuusiolle.
