Suomalainen broilerien hyvinvointi-indeksi

Kirjoittajat

  • Petra Tuunainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Jarmo Valaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Eija Valkonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
  • Helena Hepola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki

Avainsanat:

hyvinvointi-indeksi, broileri, direktiivi

Abstrakti

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi broilereiden hyvinvointidirektiivin (2007/43/EY) 12.6.2007. Se
astuu voimaan kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 31.6.2010. Direktiivissä määritetään
eurooppalaiselle broilereiden kasvatukselle hyvinvointivaatimukset. Direktiivissä asetetaan
vaatimuksia ja tavoitteita lintujen kasvatustiheydelle, ilman laadulle ja olosuhteille, kuolleisuudelle
sekä tuottajien koulutukselle ja tiedotukselle. Broilereiden hyvinvointidirektiivissä asetetaan yleiset
linjat ja tarkemmat tulkintaohjeet tehdään kansallisesti. Erityisen tulkinnallista on yleinen
hyvinvoinnin taso. Hyvinvoinnin taso voidaan määrittää esimerkiksi indeksillä, jossa painotetaan
useampia tekijöitä erilaisilla painoarvoilla. Hyvinvointi-indeksi on tapa arvioida kokonaisvaltaisesti
eläinten hyvinvointia tiloilla ja samalla työkalu, jolla eläinten hyvinvointia mitataan tilojen välillä.
Hyvinvointi-indeksissä valitaan eri ympäristö- ja eläinperusteisia muuttujia niin, että eläimen
hyvinvoinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Broilereiden hyvinvointi-indeksejä on
kehitetty jonkin verran mm. Iso-Britanniassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda suomalaiseen broilerituotantoon soveltuva
hyvinvointi-indeksi. Broileri on erittäin nopeakasvuiseksi jalostettu rotu, jonka suurimmat hyvinvointi
ongelmat liittyvät nopeaan kasvuun ja tuotanto-olosuhteisiin. Indeksin rakentamiseen tarvittavaa
kuolleisuus-, kasvatus- ja terveys- tietoa kerättiin elinkeinon avulla teurastamotiedoista.
Asiantuntijoista koostuva paneeli päätti kerättyjen tietojen perusteella hyvinvointi-indeksissä
tarkkailtavat muuttujat ja niiden luokittelun. Näistä muuttujista ja muuttujien alaluokista tehtiin 24 kpl
malliparvea. Asiantuntijoita pyydettiin järjestelemään malliparvet oman mielipiteensä mukaisesti
hyvinvointia vastaavaan järjestykseen. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin Conjoint- analyysi
menetelmällä. Conjoint- analyysi on markkinointitutkimuksissa yleisesti käytetty keino jonka avulla
muuttujien väliltä pyritään löytämään mahdollisimman hyvä ja kattava vaihtoehto, jossa tingitään
joistain ominaisuuksissa ja toisia ominaisuuksia painotetaan toisia enemmän.
Analyysin tulosten perusteella kasvatuspoistuma, vesipöhö ja jalkapohjapisteet nousivat
arvioitsijoiden mukaan tärkeimmiksi hyvinvointia kuvaaviksi muuttujiksi. Ihosairaudet ja kuihtuneet
eivät saaneet mallissa niin tärkeitä painoarvoja. Jokaisen muuttujan alaluokka sai myös
luokkakohtaisen painoarvon, jonka mukaan voitiin laskea hyvinvointi-indeksipistemääriä. Mallia
testattiin 90 todellisen parven teurastustuloksiin.
Hyvinvointi-indeksin luominen Conjoint- analyysiä käyttäen onnistui hyvin. Indeksipistemäärää
voitaisiin käyttää esimerkiksi teurastamoilla parvien tunnuslukuna, jonka avulla parvia ja kasvattajien
tuloksia voitaisiin verrata toisiinsa. Tulevaisuudessa indeksiä parannellaan ja eri asiantuntijaryhmien
vastauksia vertaillaan toisiinsa. Hyvinvointi-indeksin olisi tarkoitus lopullisesti valmistua
maaliskuussa 2010.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2010-01-31