Gerberan karvasaineet suojaavat hyönteisherbivorialta

Kirjoittajat

• Ulla Anttila
• Paula Elomaa
• Heikki Hokkanen
• Teemu Teeri Soveltavan biologian laitos, Latokartanonkaari 5-7, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76911

Avainsanat:

karvasaineet, herbivoria, gerbera

Abstrakti

Gerbera hybrida (sädelatva) on suosittu koristekasvi. Terälehtien värit ovat peräisin vesiliukoisista
antosyaaneista, jotka ovat sekundäärimetabolian tuotteita. Tutkiessamme tätä metaboliareittiä, löysimme
sen läheltä haaran, joka johtaa karvaan makuisiin yhdisteisiin, gerberiiniin ja parasorbosidiin.
Näiden karvasaineiden merkitys gerberalle on ollut tuntematon.
Gerberan karvasaineiden biosynteesiin vaikutettiin geenitekniikan keinoin hiljentämällä keskeisen
2PS-geenin toiminta. Anti-2PS-linjojen siirtogeenisiin gerberoihin ei gerberiiniä ja parasorbosidia
synny, vaan ne maistuvat tavanomaiseen gerberaan verrattuna makealta. Epäily näiden makealta maistuvien
kasvien herkkyydestä hyönteisherbivoriaan heräsi kasvihuonehavaintojemme perusteella.
Teimme erilaisia syöttö- ja munintakokeita, joissa hyönteiset saivat valita karvasaineettoman ja
karvasainetta sisältävän gerberan välillä. Karvasaineilla oli voimakas estävä vaikutus täplätupsukkaan
(Orgyia antiqua) ja krysanteemiyökkösen (Spodoptera littoralis) herbivoriaa vastaan. Ansarijauhiasen
(Trialeurodes vaporariorum) toukille karvasaineilla ei ollut merkitystä.
Tutkimuksemme perusteella karvasaineilla on hyönteisherbivoriaa ehkäisevä vaikutus. Eri lajikkeilla
on vaihtelua karvasaineiden määrän suhteen ja yhdisteiden pitoisuuksien mittaaminen on
yksinkertainen keino uusien lajikkeiden hyönteiskestävyyden arvioimiseen jalostustyössä. Pitkällä
tähtäyksellä on myös mahdollista molekyylibiologisin keinoin siirtää koko karvasainereitti uusiin
hyötykasvilajeihin, käytännössä koristekasveihin.