Kasvipeitteisyyden viljelyteknologia muuttuvassa ilmastossa– jatkuvat mittaukset kasvipeitteisyydestä johtuvien ilmiöiden selvittämiseksi
Avainsanat:
suorakylvö, kyntö, automaattimittaukset, maaperämikrobisto, kasvitauditAbstrakti
Maataloustuotantoon kohdistuu suuria ympäristöhaasteita. Valtakunnallisessa vesiensuojelussa on
tavoitteena, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksen verrattuna vuosien 2001–2005
kuormitukseen vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan maatalouden tulee myös sopeutua
ilmastonmuutokseen.
Suurin osa maatalouden vesistökuormituksesta muodostuu kasvukauden ulkopuolella.
Valuntahuiput ajoittuvat keväällä lumen ja roudan sulamiseen ja syksyn sateisiin. Tulevaisuudessa
ravinnekuormituksen hallinta on entistä haastavampaa, mikäli syksyt muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja
talvet leudommiksi, kuten nykyisten ilmastonmuutosennusteiden perusteella voidaan olettaa.
Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maan pintaa ja sen on todettu vähentävän savimaiden
eroosiota ja partikkelifosforin huuhtoutumista. Kevätkylvöisten kasvien viljelyssä kasvukauden
ulkopuolinen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa sekä vähentämällä syysmuokkausta (mm. kevennetty
muokkaus, suorakylvö säkeen keväällä) että lisäämällä viljelykiertoon monivuotisia kasveja.
Muokkausta kevennettäessä edellisen vuoden kasvustojäte voi mm. hidastaa maan lämpenemistä ja
kuivumista keväällä sekä luoda suotuisat olosuhteet vaikeuttaa maaja
kasvijätelevintäisille
kasvitaudeille. Useimmiten maassa on kuitenkin jossain määrin luontaista kykyä estää taudinaiheuttajien
kehittymistä ja kasvua. Syynä ovat muut maaperän mikrobit: mikrobiston monimuotoisuuden sinänsä on
todettu vahvistavan maan kykyä tukahduttaa sienitauteja. Maaperän mikrobiston koostumuksen
ratkaisevana tekijänä on viljelytekniikka, joka vaikuttaa maamikrobien ravintoon ja elinympäristön
olosuhteisiin.
Vuonna 2009 aloitettiin hanke ’Tuotannon kestävyys muuttuvissa ilmastooloissa
– teknologiset
ratkaisut ja maaperäbiologisten ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen (SUCCESS)’, jonka tavoitteena on
kehittää innovatiivistä ja käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa maatalouden ympäristöteknologiaa peltojen
kasvipeitteisyyden lisäämiseksi samalla hyödyntäen maaperämikrobiston ekosysteemipalveluja
tautimikrobien tukahduttamiseksi luontaisin menetelmin ja kasvijätteen toivotunlaiseksi hajotukseksi.
Hankkeessa on monitieteinen tutkimusryhmä MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita maatalouden
ympäristöteknologiasta, ympäristöbiotekniikasta, biologiasta ja mikrobiologiasta.
Posterissa esitellään SUCCESS hanke sekä siinä rakennettu jatkuvatoiminen mittausjärjestelmä
maan ja maailma
– rajapinnan ominaisuuksien tutkimiseen. Mittausjärjestelmät on pystytetty kahdelle
koealueelle; monokulttuuri ja viljelykierto kokeisiin. Mittauksilla vertaillaan kyntö ja suorakylvölohkojen
olosuhteissa tapahtuvia muutoksia vuoden ympäri. Lisäksi kerrotaan mittaustulosten hyödyntämisestä
mallituksessa ja menetelmäkehityksessä.
