Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto
Avainsanat:
FinLTSER, ILTER, ekosysteemitutkimus, DPSIR, EAM, metadataAbstrakti
Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisia
ekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon
(FinLTSER:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSER
puolestaan on
samana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoon
jäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnan
perusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihin
perustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määritelty
ekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoitua
seurantaja
tutkimustietoa sosioekologisista
ekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviin
voimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinen
tutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.
Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneiden
tutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista ja
yleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkoston
ydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,
joka suurimmaksi osaksi kuuluu Uusimaalaisen
Nurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°
28' N, 24° 31' 24°
43' E).
Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomen
savikoille ominaista
peltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alue
on kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutus
leviää, ja jonka eteläosassa
sijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.
Lepsämänjoen valuma-alueelta
on parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiin
ympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- ja
kiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinen
monimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eri
tutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- ja
kehityshankkeissa.
Lepsämänjoki LTSER-verkoston
tavoite on LTSER-konseptin
mukaisesti verkostoitumisen avulla
kehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojen
saatavuutta ja laatua sekä edistää
ekologisen, ympäristöja
yhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkoston
koordinaattorille (juha.helenius@helsinki.fi).