Pellon hintaan vaikuttavat tekijät Suomessa ja Uudessa-Seelannissa
Avainsanat:
Pellon hinta, BKT, maataloustuloAbstrakti
Perinteisesti pellon hintaa on mallinnettu nettotuottojen nykyarvoon perustuvilla menetelmillä. Niissä maasta tulevaisuudessa saatavat tuotot on diskontattu nykyhetkeen. Diskontattua tuottojen nykyarvoa on voitu verrata pellon markkinahintoihin. Hedonisilla hintamalleilla on puolestaan pyritty selittämään pellon markkinahintoja pellon ominaisuuksilla. Mallien avulla ei ole kuitenkaan pystytty selittämään maatalouden alentuneen kannattavuuden ja nousseiden pellon hintojen epäsuhtaista kehitystä. Tämä johtunee siitä, että menetelmät ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä pellon maataloustuotannollisiin ominaisuuksiin ja tuottoarvoon.
Pellon omistus on viime vuosina siirtynyt yhä enenevässä määrin maataloustuotannon suhteen pas-siivisille omistajille. Noin 40 % pelloista on vuokramiesten viljelyssä. Pellosta vuokraamalla saatava tuotto ei kuitenkaan selitä pellon omistamishalukkuutta, sillä vuokratuotto on hyvin maltillinen, joskin lähes varma. Vain 0,2 - 0,3 % pelloista vaihtaa vuosittain omistajaa vapailla markkinoilla puhtaina peltomaakauppoina.
Latentteja maanomistukseen liittyviä arvoja tai asenteita ei voida suoraan kytkeä toteutuneisiin kauppahintoihin, kuten on ollut mahdollista pellon laatua kuvaavien muuttujien suhteen. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin selvittämään yhteiskunnan yleisen talouskehityksen sekä koko maataloustoimialan tuloksen yhteyttä pellon markkinahintoihin (H). Näin pystytään kytkemään taloudellisen kehityksen myötä vahvistuva kansalaisten ostovoiman kasvu, maanomistukseen liittyvät arvot ja pellon hintamuutokset toisiinsa. Yleistä talouskehitystä mitataan bruttokansantuotteella (BKT) ja maataloustoimialan tulosta maataloustulolla (MT). Pellon hintoja selittävien muuttujien BKT ja MT sekä pellon hinnan keskinäinen yhteisintegroituvuus on välttämätön mutta eri riittävä edellytys analyysille. Yhteisintegroituvuus ei vielä kerro sitä, miten yhteisintegroituvuusmallin parametrit muuttuvat (konvergoituvat) yli ajan.
Keskeisimpänä tutkimushypoteesina on, että muualta yhteiskunnasta tulevat muutokset vaikuttavat pellon hintoihin. Tämän vaikutuksen voidaan olettaa muuttuvan ajan suhteen. Tutkimusaineistona käytetään aikasarjoja pellon hinnan, maataloustulon ja bruttokansantuotteen kehityksestä. Aineistoon poimittiin kahden toisistaan täysin poikkeavan maatalousmaan aikasarjat vuosilta 1981 - 2005. Uudessa-Seelannissa maatalouden tukijärjestelmästä luovuttiin 1984. Suomessa maatalouden tukijärjestelmän rooli maatalouden kannattavuuteen ja ehkä myös pellon hintoihin vaikuttavana tekijänä muuttui olennaisesti vuonna 1995.
Tulokset osoittavat, että 100 % nousu pellon hinta / maataloustulo suhteessa nostaa Suomessa pellon hinta / bruttokansantuote suhdetta vain 26 %. Uudessa-Seelannissa pellon hinnat ovat olleet kiinteämmin sidoksissa maatalouden kannattavuuteen. Esimerkiksi 100 % nousu maataloustulo / bruttokansantuote suhteessa johti Uudessa-Seelannissa keskimäärin 42 % nousuun pellon hinta / bruttokansantuote suhteessa. Tulokset vahvistavat käsityksen siitä, että Suomessa maatalouden kannattavuuteen vaikuttavasta tukijärjestelmästä on vaikea löytää instrumentteja, joilla voitaisiin ohjata pellon hintakehitystä.
Aineisto antoi myös viitteitä siitä, ettei EU jäsenyydellä ollutkaan shokkivaikutusta lukuunottamatta kovin suurta vaikutusta pellon hintavaihteluita selittävien tekijöiden (bruttokansantuote ja maataloustulo) suhteeseen. Muualta yhteiskunnasta tulevat vaikutukset - maanomistajien arvot ja asenteet - ovat olleet jo ennen EU aikaa keskeisesti vaikuttamassa pellon hintoihin. Uusiseelantilaisessa aineistossa maataloustulon merkitys pellon hintaan vaikuttavana tekijänä laski huomattavasti 1990 luvun alusta. Tulosta pidettiin Uudessa-Seelannissa huolestuttava, sillä maatalouden keskeisimmän tuotannontekijän hinta ja maatalouden kannattavuuden välinen yhteys on katkeamassa.
