Uusia menetelmiä viljelijöiden päätoimisuusasteen määrittelyyn
Avainsanat:
tilastoanalyysi, tulot, tulotyypitAbstrakti
Viljelijäväestön tulotasoa ja sen muutoksia tutkittaessa joudutaan usein tarkastelemaan myös
harjoitetun maatalouden merkitystä viljelijän kokonaistulonmuodostuksessa. Suomalaisissa tarkasteluissa
maatilat on useimmiten jaettu neljään ryhmään sen perusteella, mikä osuus viljelijäpuolisoiden
tuloista tulee maataloudesta. Suora, tulo-osuuteen perustuva, ryhmittely kuitenkin huomioi herkästi
väliaikaisten tulonvaihteluiden (esim. katovuosi, eläintaudit) vaikutuksen luokittelussa. Luokittelun
satunnainen vaeltelu aiheuttaa ylimääräistä virhettä aikasarjatarkasteluihin. Vakaamman luokittelijan
muodostamiseksi on tulotasotutkimuksen yhteydessä tutkittu mahdollisuutta hyödyntää tulotietojen
lisäksi myös työpanoksen käyttötietoja maatalouden päätoimisuusasteen määrittelyssä.
Luokitus muodostettiin vuoden 2003 verolomakkeilta saatavien viljelijöiden tulotietojen ja samana
vuonna MMM/TIKE:n keräämien Maatalouden rakennetutkimuksen työvoimankäyttötietojen
perusteella. Tulo- ja työnkäyttötietojen pohjalta tilat jaettiin ryhmittelyanalyysillä samankaltaisten
tilojen ryhmiin. Vastaavan tyyppistä analyysiä on sovellettu tekijöiden aiemmassa tutkimuksessa vuoden
2000 tietoihin. Aiempaan tutkimukseen verrattuna tässä tutkimuksessa käytettiin yksinkertaisempaa
analyysimenettelyä ja suppeampaa aineistoa. Aiemmassa tutkimuksessa vuoden 2000 tiedot oli
käytettävissä n. 8000 tilalta kun taas tässä vastaavat tiedot oli saatavissa vain n. 4200 tilalta lähtöaineistojen
erilaisen keruutavan vuoksi.
Analyysimenetelmien osalta merkittävimmät muutokset olivat tarkastelussa käytettävien muuttujien
määrän huomattava vähentäminen (2000 75kpl – 2003 3 kpl) sekä aineiston analysoiminen suoraan
klusterianalyysillä. Analyysissä käytettiin muuttujina maataloustulojen osuutta kokonaistuloista
ja viljelijäpuolisoiden työajankäyttöä TIKE:n kyselyn 7-portaisen luokituksen mukaan. Vuoden 2000
tietojen analyysissä oli käytetty suurempaa joukkoa yksityiskohtaisempia tietoja maataloudesta, tulosta,
menoista ja omaisuudesta. Tätä muuttujajoukkoa oli ”tiivistetty” faktorianalyysillä ennen klusterianalyysiä.
Klusteroinnin perusteella aineisto jaettiin kuuteen ryhmään, jotka edustavat erityyppisiä maatiloja.
Tulosten mukaan viljelijäpuolisoiden tiloista 35 % voidaan katsoa olevan sekä tulo että työajankäytön
suhteen päätoimisia kotieläintiloja. Näillä tiloilla maatalouden osuus kokonaistuloista on n. 86
% ja molempien puolisoiden työaika käytetään miltei kokonaan maataloudessa. Tiloista 19 %:lla hankitaan
keskimäärin 55 % kokonaistuloista palkkatyöstä ja työajan perusteella molemmat viljelijäpuolisoista
ovat ainakin sivutoimisesti tilan ulkopuolella töissä. Loput 46 % tiloista jakautui neljään suunnilleen
samankokoiseen ryhmään, joiden voidaan katsoa sijoittuvan maatalouden päätoimisuuden asteen
perusteella em. ääriryhmien väliin. Täten voidaan todeta aiempaan verrattuna huomattavasti selkeämmällä
analysointitavalla saavutettavan asetettujen luokitustavoitteiden mukaisia tuloksia.
