Maatilojen tilastoinnista maatalousyritysten tilastointiin
Avainsanat:
maatila, maatilayritys, maatilatalous, oikeudellinen yksikkö, toimiala, taloustilastoAbstrakti
Verohallinto uudisti maatilatalouden verotuksen muistiinpanovelvollisuutta vuonna 2003 ja uutta päätöstä
sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2004 toteutetussa maatalousverotuksessa. Tämän seurauksena
myös Tilastokeskuksessa jouduttiin uudistamaan maatilatalouden veroaineistoihin pohjautuvia tilastoja.
Tilastoinnin kannalta verouudistus sisälsi paljon hyvää, esimerkiksi verohallinto on vuodesta 2004 saakka
vienyt kaikkien maatalousyrittäjien verotiedot verohallinnon tietokantoihin joista Tilastokeskuksella on
ollut mahdollista saada kaikkien maatilayrittäjien tiedot käyttöönsä. Lisäksi maatalouden 2-verolomakkeen
uusi tietosisältö antaa joiltain osin aikaisempaan verrattuna tarkempaa tietoa tilan tuloista ja menoista kuin
vuoteen 2003 saakka käytetty lomake. Aiemmin maatilayrityskohtaiset verotiedot saatiin paperikopioina
vain otokseen valituilta tiloilta, joten maataloustilastoinnin kannalta uudistus merkitsi siirtymistä
otosaineistosta kokonaisaineistoon, säästöä taloudellisten ja työvoimaresurssien käytössä, sekä osin
laajempia tietoja tilastoyksiköiden verotilinpäätöksistä. Uudistuksen seurauksena päätettiin korvata kaksi
maatalous-toimialan tilastoa uudella Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastolla.
Suurimpana haasteena uuden tilaston laadinnassa oli kahden hallinnonalan, maa- ja
metsätalousministeriön sekä verohallinnon tuottamien rekisteriaineistojen yhdistäminen. Yhdistelyä
vaikeutti em. hallintoviranomaisten käyttämät erilaiset yksikkötunnisteet. Verohallinto käyttää maatilan
omistavan ja siitä tuloja saavan oikeudellisen yksikön tunnisteena y-tunnusta tai henkilötunnusta. Maa- ja
metsätalousministeriö puolestaan käyttää maatilat erottavana tunnisteena maatilatunnusta. Molemmilla
hallinnonaloilla on omat tehtävänsä ja siinä mielessä erilaiset tunnukset puoltavat paikkaansa.
Maatilatunnus kuvaa lähinnä fyysistä yksikköä, joka pitää sisällään tietyt hehtaarit, rakennukset ja
kotieläimet käsittävän kokonaisuuden. Verohallinto puolestaan joutuu pitämään rekisteriä verovelvollisista
oikeudellisista yksiköistä. Oikeudellisen yksikön ja maatilan muodostavasta tilastoyksiköstä käytetäänkin
uudessa tilastossa nimitystä maatilayritys. Maatila käsite vastaa läheisesti yritysterminologian mukaista
toimipaikka käsitettä.
Kahden hallinnonalat tietojen yhdistämisessä onnistuttiin hyvin luotettavasti. Yhdistelyn
onnistumista testattiin vuoden 2007 alussa suoritetun tilastokyselyn yhteydessä. Kyselylomakkeelle oli
esitäytetty sekä maatilatunnus että y-tunnus. Lomake lähetettiin noin 9000 maatilayrittäjälle, mutta vain
muutamassa tapauksessa tunnukset olivat kohdentuneet väärin, nekin yleensä silloin kun tilalla oli vastikään
toteutettu sukupolvenvaihdos.
Uusi aineisto muodostaa laajan tietovarannon, jonka perusteella Suomen maatilayritysten
taloudesta ja rakenteesta voidaan saada paljon uutta tietoa. Tietovarannon pohjalta laadittavassa uudessa
Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastossa voidaan kuvata vain yleisellä tasolla maa- ja
metsätalousyritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Tilastouudistuksen seuraava haaste onkin saattaa
aineisto yhä laajempaan tutkimuskäyttöön. Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorio voisi antaa
mahdollisuuden vieraileville tutkijoille hyödyntää myös maatilayritysaineistoja tulevaisuudessa.
