Peruna- ja juureskuorimoiden jätevedet ja niiden käsittely

Kirjoittajat

  • Marja Lehto
  • Ilkka Sipilä MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vakolantie 55, 03400 Vihti

Avainsanat:

jätevesien käsittely, vihannes, peruna, kuorimo

Abstrakti

Esikäsitellyn perunan ja juuresten kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Pienimuotoista kuorimotoimintaa harjoitetaan tiloilla, jotka viljelevät itse kuorittavat perunat ja juurekset. Monet kuorimot ovat kuitenkin laajentuneet yrityksiksi, jotka ostavat muualta osan tai kaiken kuorittavan raaka-aineen. Raaka-aineen määrä tilakuorimoilla vaihtelee sadasta tonnista tuhansiin tonneihin vuodessa. Perunan- ja juuresten kuorinta on ympäristöluvanvaraista toimintaa ja uusissa luvissa edellytetään mm. tehokasta orgaanisen aineen sekä ravinteiden poistoa jätevesistä.
Pesu- ja kuorintaprosesseissa syntyy erilaisia jätevesiä, joiden laatu ja määrä vaihtelevat suuresti kuorintamenetelmästä riippuen. Perunoiden ja juuresten pesusta tulee multavettä ja multalietettä, kuorinnasta taas solunestettä ja kasviainesta sisältäviä vesiä sekä juuresten huuhteluvesiä. Tilojen ja laitteiden puhtaanapidosta muodostuu erilaisia pesuvesiä. Jätevesimäärät tilakuorimoilla vaihtelevat toiminnan koosta ja kuorintamenetelmistä riippuen yleensä 5 – 50 m3 päivässä. Keskikokoisen peruna- tai juureskuorimon jätevesikuormitus vastaa jopa tuhannen asukkaan taajaman puhdistamattomien jätevesien kuormitusta.
Kuorimotoiminnan jätevedet sisältävät paljon orgaanista ainetta, mikä on pääosin liukoisessa muodossa. Biologinen hapenkulutus on yleensä välillä 2 000 – 10 000 mg/l. Jätevedet ovat myös happamia, pH 4 – 5, ja sisältävät runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.
Kuorimojätevedet on käsiteltävä tehokkaasti ennen niiden pääsyä ympäristöön. Jätevesien käsittelystä aiheutuu yritykselle huomattavia kustannuksia. Yrittäjän kannalta helppo ja kokonaiskustannuksiltaan edullinen ratkaisu olisi jäteveden johtaminen kunnalliseen tai paikalliseen jätevedenkäsittelylaitokseen. Haja-asutusalueilla viemäriverkkoon liittyminen on kuitenkin harvoin mahdollista.
Hankkeessa oli mukana kahdeksan kuorimoa, joiden jätevedenkäsittelyä seurattiin. Yhdessä yrityksessä oli panospuhdistamo ja toiseen sellainen rakennettiin hankkeen aikana, yhdessä oli biosuodin, kahdessa kohteessa kemiallinen jätevedenkäsittely ja laskeutusallas, yhdessä kohteessa laskeutusallas+imeytyskenttä+lammikko -käsittely. Yhdessä kohteessa selvitettiin mahdollisuutta liittyä kunnallisen jätevedenkäsittelyn piiriin.
Tutkituista jätevedenkäsittelymenetelmistä vain panospuhdistamolla päästiin tavoiteltuihin puhdistustuloksiin, typpi saatiin poistettua jopa yli odotusten.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2008-01-31