Jätekompostilannoitusten vaikutus maahan ja kasveihin monivuotisessa peltokokeessa

Kirjoittajat

• Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli
• Ansa Palojärvi MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
• Helvi Heinonen-Tanski Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio
• Arja Halinen Metsähallitus, Kalevankatu 8, 40100 Jyväskylä
• Päivi Karinen Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76974

Avainsanat:

komposti, yhdyskuntajäte, puhdistamoliete, ravinteet, raskasmetallit, fekaaliset koliformit, typen mineralisaatio

Abstrakti

Yhdyskuntien orgaanista jätettä kompostoimalla syntyy stabiloitua lannoitus- ja maanparannusainetta.
Ne voisivat olla käyttökelpoisia peltoviljelyssä, mutta niiden käyttöön on arveltu liittyvän raskasmetalli-
ja hygieniariskejä. Luonnonmukaisesti hoidetussa peltokokeessa käytettiin teollisesti kompostoituja
hyvälaatuisia jätekomposteja kolmesti kuuden vuoden viljelykierrossa. Kompostityyppien raaka-aineet
olivat 1) synty-pistelajiteltu yhdyskuntien biojäte, 2) syntypistelajitellun yhdyskuntabiojätteen ja mädätetyn
puhdistamolietteen seos, ja 3) naudanlannan ja oljen seos. Koeasetelma oli osaruutukoe 4 toistolla,
jossa pääruudussa oli levitystaso ja osaruudussa kompostityyppi. Vuonna 2000 perustetun
kokeen viljelykierto oli suojavilja / apila-heinä / apila-heinä / ohra / peruna / suojavilja. Keväisin ja
ennen kompostilevityksiä (vuosina 2000, 2004 ja 2005) otettiin näytteet maasta ja käytettävistä komposteista.
Kasvinäytteet otettiin kunkin sadonkorjuun yhteydessä ja maanäytteet joka syksynä. Komposti-
ja maanäytteistä analysoitiin ravinteiden ja raskasmetallien kokonais- sekä liukoiset pitoisuudet.
Komposteista ja maasta määritettiin hygieniaindikaattoreita ja maan mikrobiston kokonaismäärää ja -
aktiivisuutta kuvaavia muuttujia. Kompostilannoitus annettiin peltoviljelykasvien ravinnerajoitusten
mukaisesti, jolloin ravinnepitoisuuksiltaan vaihtelevien kompostien levitysmäärät olivat eri vuosina 3-
50 t/ha.
Vaikka kompostien kypsyys vaihteli paljon, niiden laatu oli verraten hyvä. Kompostien kokonaistypestä
alle 13 % oli keväällä levityksen aikana liukoisessa muodossa. Biojätekompostissa tuli
kasvien käyttöön enemmän typpeä, kun taas biojätepuhdistamolietekompostissa oli paljon kokonaisfosforia
mutta hyvin vähän liukoista fosforia. Jätekompostien raskasmetallipitoisuudet ja peltoon levitetyt
määrät olivat suuremmat kuin lantakompostilla, mutta EU:n luomutuotantoon kelpaavan talousjätekompostin
raskasmetallipitoisuudet ylittyivät vain biojätepuhdistamolietekompostin kuparin ja sinkin
pitoisuudessa. Hygieniaindikaattorien pitoisuudet komposteissa olivat alhaisia ja ne ilmensivät
kompostointiprosessin tehon vaihtelua eri vuosina. Maan ravinnepitoisuudet muuttuivat vähän kompostilannoitusten
seurauksena, ainoastaan lantakomposti nosti liukoisen kaliumin pitoisuutta. Hygieniaindikaattorien
ja maan mikrobiologisten ominaisuuksien perusteella maan laadun heikentymistä
ei havaittu. Maan mikrobiologinen toiminta jopa hieman tehostui. Jätekompostien käytöllä ei kuitenkaan
havaittu olevan voimakkaita maanparannusvaikutuksia, osittain alhaisten kompostimäärien ja
osittain maan hyvän luontaisen viljavuuden vuoksi. Lähes kaikki kompostikäsittelyt lisäsivät levitysvuosien
kasvisatoa lannoittamattomaan kontrolliin verrattuna. Tulosten perusteella ainakin valikoituja
yhdyskuntajäteperäisiä komposteja voitaisiin hyödyntää lannoitteina ja maanparannusaineina ilman
merkittäviä haittavaikutuksia.