Kemicond-käsitellyn puhdistamolietteen käyttö viherpeitteisen kaatopaikan katemateriaalina
Avainsanat:
Kemicond-menetelmä, puhdistamoliete, viherpeite, kaatopaikka, maisemointi, katemateriaali, kasvualusta, johtokyky, ravinteet, haitalliset metallitAbstrakti
Käsittelemätöntä puhdistamolietettä ei saa enää uuden lannoitevalmistelain ja -asetuksen voimaan tultua käyttää edes viherrakentamisessa. Sitä voidaan laillisesti luovuttaa vain sijoitettavaksi ympäristölainsäädännön nojalla hyväksytylle kaatopaikalle tai poltettavaksi hyväksytyssä polttolaitoksessa. Jotta puhdistamolietettä voidaan käyttää maanparannusaineena tai kasvualustan raaka-aineena, se on käsiteltävä esimerkiksi Kemicond-menetelmällä. Siinä esikuivattu puhdistamoliete hygienisoidaan ennen lopullista kuivaamista lisäämällä siihen rikkihappoa ja vetyperoksidia.
Lannoitevalmisteasetus säätelee myös lannoitevalmistelain mukaan hyväksytyssä laitoksessa käsitellyn lannoitevalmisteen käyttömääriä viherrakentamisessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Maataloudessa käytettäviä typpimääriä säätelee lisäksi ns. nitraattiasetus. Maatalouden käyttömääriä säätelee käytännössä kuitenkin maatalouden ympäristötukijärjestelmä, koska lähes kaikki maatilat kuuluvat järjestelmän piiriin ja sen asettamat rajoitukset ovat lainsäädännön rajoituksia tiukemmat. Kaatopaikkojen katemateriaalina ja maisemoinnissa sekä viherrakentamisessa lietteitä voi käyttää tätä enemmän. Maisemointiin sisältyy yleensä vaatimus kasvillisuuden perustamisesta kaatopaikalle. Vihreän kasvuston perustaminen olisi helppoa, jos liete katettaisiin riittävällä kerroksella varta vasten valmistettua kasvualustaa tai sellaista seostettaisiin riittävä määrä lietteeseen. Tällainen kasvualusta on kuitenkin kallista, ja kustannusten säästämiseksi sen käyttö haluttaisiin minimoida.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varta vasten valmistetun kasvualustan käyttö voidaan minimoida lietteellä maisemoidun kaatopaikan katteessa, johon halutaan viherpeite.
Astiakokeessa tutkittiin raiheinän kasvualustana käsittelemättömiä ja Kemicond-käsiteltyjä lietteitä, niiden seoksia ruokamullan tai kasvuturpeen kanssa sekä ruokamullalla tai kasvuturpeella katettuja Kemicond-käsiteltyjä lietteitä. Verranteena ja lietteisiin sekoitettavina kasvualustoina käytettiin ruokamultaa (hieno hieta) ja lannoittamatonta kasvuturvetta. Kate- ja verrannekäytössä ne lannoitettiin Viherympäristöliiton suositusten mukaisesti. Koeastiat sijoitettiin kasvihuoneeseen ja kasteltiin 1,5 kk:n kasvatuksen kuluessa sopivasti. Kasvualustoista mitattiin happamuutta, johtokykyä kasvualustasta ja valumavedestä sekä ravinne- ja haitallisten metallien pitoisuuksia. Kasvustosta mitattiin sen korkeus ja sato.
Kaikki lietteet sellaisenaan olivat liian väkeviä kasvualustaksi. Kompostoidussa Kemicond-lietteessä oli havaittavissa pientä taimettumista ja kasvua, mutta kasvu oli selvästi heikompaa kuin ruokamullassa. 20 til.-% ruokamultaa tai kasvuturvetta ei riittänyt laimentamaan lietettä niin, että raiheinä olisi siinä taimettunut ja kasvanut kompostoitua Kemicond-lietettä lukuun ottamatta. Viiden senttimetrin paksuinen ruokamulta tai turvekerros katteena lietteiden päällä edisti raiheinän kasvua, mutta vain kompostoitu Kemicond-liete katettuna ruokamullalla tuotti yhtä hyvän kasvun kuin ruokamulta. Jos kaatopaikan tai vastaavan maisemointiin käytetty Kemicond-liete halutaan viherpeitteiseksi, sitä on syytä ensin kompostoida noin vuosi, sitten kattaa ruokamullalla ja kylvää heinäkasvien siemenillä. Kokeissa käytetyn 1-vuotisen raiheinän sijasta käytännön toiminnassa on tarkoituksenmukaisinta käyttää jotain monivuotista heinäkasvia, jonka kasvustoa ei tarvitse perustaa joka vuosi uudelleen. Monivuotisilla nurmikasveilla kasvutulosten voidaan olettaa olevan samanlaiset kuin yksivuotisella raiheinälläkin
