Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Kirjoittajat

  • Antti Tuulos
  • Pirjo Mäkelä Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto

Avainsanat:

ohra, sadonmuodostus, seosviljely, syysrypsi

Abstrakti

Syysrypsi on varteenotettava vaihtoehto rypsille. Sen viljelyssä ongelman muodostaa kuitenkin kevätja
syysmuotoisista viljelykasveista poikkeava kylvöajankohta, heinäkuu, mistä johtuen se joudutaan
useimmiten kylvämään kesantoon. Toinen merkittävä ongelma on sen heikohko talvehtiminen. Seosviljely
saattaisi parantaa paitsi syysrypsin tuotannon kannattavuutta myös kasvuston talvehtimista.
Syysrypsi voidaan kylvää keväällä samanaikaisesti kevätviljan kanssa, jolloin viljasato korjattaisiin
syksyllä kasvuston tuleennuttua ja rypsisato seuraavana vuonna. Tällöin maanmuokkauksen tarve
myös vähenisi. Seoskasvustojen etuna voidaan pitää kasvuston tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä,
erityisesti ravinteiden käytön tehostumista, sekä puhdaskasvustoja vähäisempää kasvintuhoojien
esiintymistä. Seoskasvustojen haittoina voidaan pitää eri kasvilajien välistä kilpailua, mikä voi vaikuttaa
paitsi sadon määrään myös sen laatuun. Toisaalta valitsemalla seoksiin kasvilajeja, joiden kehitysrytmi
poikkeaa selvästi toisistaan, kuten kevät- ja syysmuotoisten kasvilajien, kilpailua voidaan vähentää.
Tämä perustuu siihen, että kevätmuotoisen kasvilajin alkaessa tuleentua syysmuotoinen kasvilaji
alkaa vasta tehokkaasti muodostaa biomassaa. Tällöin kevätmuotoinen kasvilaji pystyy muodostamaan
kasvustonsa lähes kokonaan ilman kilpailua erityisesti koskien maapäällisiä kasvuston osia. Toisena
kasvuvuotenaan syysmuotoisella viljelykasvilla puolestaan ei enää ole kilpailevaa kasvilajia. Selvitimme
tutkimuksessamme mahdollisuutta kylvää syysrypsiä keväällä seoskasvustona ohran kanssa
sekä seoskasvuston vaikutusta ohran kasvuun ja satoon sekä syysrypsin kasvuun ja erityisesti talvehtimiseen.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kevätviljojen, tässä tapauksessa ohran, ja syysrypsin
seosviljely onnistuu seoskasvustona. Ohra kuitenkin johti syysrypsin kasvutiheyden harvenemiseen
ensimmäisen kasvukauden aikana, joten seoskasvustoja käytettäessä syysrypsin kylvötiheyttä tulisi
lisätä. Syysrypsin sadonmuodostuksen kannalta haitallista kukkavarren kehittymistä ei tapahtunut
ensimmäisenä kasvukautena huolimatta kevätkylvöstä. Seoskasvustona kylvetyt kasvustot myös talvehtivat
paremmin kuin rinnakkaisessa kokeessa olleet puhdaskasvustot, jotka tuhoutuivat ensimmäisenä
vuonna täysin. Suurimman ongelman syyrypsin kannalta muodostivat toisena kasvukautena sillä
jänikset, rusakot ja peurat söivät kasvustot niiden alettua muodostaa kukkavarsia ja linnut söivät jäljelle
jääneistä kasveista siemenet niiden alkaessa täyttyä. Syysrypsi hankaloitti aluskasvustona monitahoisen
ohran puintia ohran lakouduttua ja piti kasvuston kosteana ensimmäisessä kokeessa. Toisessa
kokeessa syysrypsi ei aiheuttanut sadonkorjuuongelmia. Syysrypsi ei juurikaan vaikuttanut ohrasatoon
tai sen laatuun.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2008-01-31