Politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutukset Pohjois- Karjalan maakunnassa
Abstrakti
Työn tavoitteena on tutkia politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutuksia Pohjois-Karjalan
aluetalouteen. Sitä, miten nämä muutokset vaikuttavat esimerkiksi eri toimialojen välisiin suhteisiin, alueen
työllisyyteen ja palkkoihin, yritysten menestymismahdollisuuksiin ja eri instituutioiden väliseen tulonjakoon.
Tämän lisäksi tutkitaan maaseutu- ja kaupunkialueen vuorovaikutusta. Mallintaminen tehtiin kahdessa vaiheessa.
Ensin rakennettiin alueelle sosiaalisen tilinpidon matriisi (SAM), jota käytetään perusaineistona yleisen
tasapainon malliin (CGE). Yleisen tasapainon mallista pyritään rakentamaan joustava työkalu politiikkojen
ja talouden makrotason muutosten analysointiin. Mallin pohja-aineiston hienojakoisuuden ansiosta mallilla
on mahdollista tarkastella aikaisempaa yksityiskohtaisemmin politiikkojen vaikutuksia maakuntatasolla.
Työssä keskitytään kuvaamaan toisaalta työvoiman tarjonnan muutosten seurauksia ja toisaalta maatalouspolitiikan
muutoksia. Työvoiman tarjonnasta tehtiin kahdeksan erilaista simulaatiota. Näistä neljässä koko työvoiman
tarjontaa joko vähennettiin tai lisättiin ja toisessa puolessa eri koulutustason työvoiman tarjontaa
lisättiin tai vähennettiin. Paitsi puhtaasti työvoiman tarjonnan muutoksia, simulaatioiden voidaan ajatella
kuvaavan muuttoliikkeen vaikutusta maakuntaan. Vaikutuksia tarkastellaan valittujen indikaattoreiden, esimerkiksi
BKT:n, investointien ja hintojen muutosten kautta. Korkeammin koulutetun työvoiman tarjonnan
muutoksilla oli suurempi vaikutus investointeihin ja tuontiin, kun taas yksityiseen kulutukseen, vientiin ja
BKT:n vaikuttivat enemmän vähemmän koulutetun työvoiman tarjonnan muutokset. Vaikutukset olivat voimakkaimmat
jalostussektoreilla. Erot maaseudun ja kaupungin välillä olivat varsin pieniä.
Maatalouspolitiikkasimulaatioiden tavoitteena oli testata, millaisia vaikutuksia maataloustukien poistamisella,
tukien irrottamisella tuotannosta ja siirtymisellä maataloustuista muunlaisiin tukiin on maatalouteen
ja toisaalta koko alueen talouteen. AGCUT-simulaatiossa maataloustoimialalta poistetaan kaikki tuet.
DECOUPLE-simulaatiossa poistetaan maataloudelta kaikki tuet ja vastaava summa siirretään suorana tukena
maanviljelijäkotitalouksille. PILLAR2-simulaatiossa tuet poistetaan maataloudelta ja vastaava summa siirretään
rakentamisen investointikysyntään. MODULATION-simulaatiossa maataloustuet poistetaan, ja tästä
summasta 20 % siirretään rakentamisen investointikysyntään ja 80 % suorana tukena maanviljelijäkotitalouksille.
Kaikkien politiikkavaihtoehtojen osalta kokonaisvaikutukset alueelliseen bruttokansantuotteeseen
olivat lievästi negatiivisia, mikä kertoo maatalouselinkeinon tärkeydestä kerrannaisvaikutusten kautta. Pelkästään
maataloutta tarkasteltaessa BKT putosi kaikissa vaihtoehdoissa noin 13 % ja työvoiman kysyntä
laski 40 %. Maatalouden tukien poistamisella oli suuri vaikutus myös elintarvikkeiden jalostukseen.
