Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla (ENTOLAB) – kokemuksia ja tuloksia hankkeesta

Kirjoittajat

  • Ilkka Latomäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Ruoka
  • Gun Wirtanen Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Ruoka
  • Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Ruoka
  • Jarkko Niemi Luonnonvarakeskus
  • Maija Karhapää Luonnnonvarakeskus
  • Sandra Mellberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Avainsanat:

Hygieeniset kasvatustilat, hyönteiskasvatus, ruokaketju, ruokaturvallisuus

Abstrakti

Hankkeen tavoitteena oli auttaa hyönteiskasvatukseen perustuvan yritystoiminnan käynnistymistä ja kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla. Hanke toteutettiin ajanjaksolla 1.1.2016-31.3.2019. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietotaitoa, joka auttaa hyönteisalan tuotannon aloittamista EteläPohjanmaalla. Hanke koostui viidestä osiosta:

1.Tuotannonhallinta tarkoituksena on arvioida tuotannon taloudellisuutta ja tunnistaa hyviä
tuotantotapoja hyönteiskasvatuksen toteuttamiselle Suomessa. Osion tarkoituksena oli kartoittaa
hyönteisten tuotantoprosessin kriittiset tekijät ja tekniset mahdollisuudet.
2.Eri ravintolähteiden soveltuvuus kotisirkkatuotannossa -osion tavoitteena oli selvittää
varteenotettavien ravintolähteiden soveltuvuutta kotisirkkojen kasvatuskokeella. Kotisirkat oli
valittu selvityksen kohteeksi, koska niiden kasvatusta harjoitetaan jo Etelä-Pohjanmaalla.
3.Tuote- ja tuotantoturvallisuuden varmistaminen -osiossa tavoitteena oli laatia tuottajien käyttöön
ohjeistus, joka sisältää käytännönläheisiä ohjeita tuotannon riskien hallitsemiseksi.
4.Tuotteiden käyttöarvo ja saattaminen markkinoille -osion tavoitteena oli selvittää hyönteisten
käyttöarvoa elintarvikkeena ja rehuna. Lisäksi järjestettiin asiantuntija- ja sidosryhmätyöpajoja,
joissa kehitettiin keinoja tuoda hyönteisiä ruokapöytiin.
5.Tulosten jalkauttaminen -osion tavoitteena oli viestiä hankkeen tuloksia niiden hyödyntäjille
erilaisten tiedotus- ja viestintäkeinojen avulla. Loppuseminaarissa käsittelimme hyönteisten
käyttöä eri näkökulmista.


Hankkeessa tehtyjen ruokintakokeilujen avulla, voidaan todeta, että kotisirkkojen kasvatus tapahtuu tuoteturvallisuuden kannalta haastavissa olosuhteissa ja että kotisirkkojen rehuja on suunniteltava hyönteislajin ravintovaatimukset ja rehulainsäädäntö huomioiden. Ruokintakokeilussa käytettyjen rehujen raaka-aineet kerättiin Etelä-Pohjanmaan alueelta. Rehut pyrittiin myös valmistamaan siten, että yksittäisellä kasvattajalla olisi mahdollisuus rehunvalmistukseen tilallaan. Ruokintakokeilun tuloksena voidaan todeta, että hyönteisten ruokinnan suunnittelu vaatii enemmän tietoa ja tutkimusta kasvatuksen optimoinnin tueksi. Hankkeen aikana järjestetyissä työpajoissa todettiin, että automatisointi on suuren mittakaavan tuotannon kriittinen menestystekijä. Hankkeen tuotoksina syntyi kaksi opasta, joista ensimmäinen keskittyy hygieenisten kasvatustilojen suunnitteluun ja toinen hyönteisten yleisemmin hyönteisten kasvattamiseen elintarvikkeeksi. Hygieniaoppaasta löytyy kiinnostuneille viljelijöille ohjeita, miten pystytään luomaan hygieeniset sirkkojen kasvatustilat. (Taustalla European Hygienic Engineering & Design Groupin (EHEDG) ohje 44 “Hygienic Design Principles for Food Factories”). Kasvatusoppaassa keskitytään kotisirkkojen kasvatukseen, prosessointiin ja elintarvikekäyttöön. Lisäksi käsitellään mm. jauhomatojen ja mustasotilaskärpästen kasvatusta ja taloudellisia tunnuslukuja.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2020-03-07